Suomalaiset ovat ennätyksellisen huolissaan omasta taloudestaan, kertoo Danske Bankin kyselytutkimus
Suomalaisten taloudellinen mielenrauha on laskenut ennätyksellisen matalaksi, kertoo Danske Bankin uusi kyselytutkimus.
Suomalaisista jopa kolme viidestä (59 prosenttia) on vähintään kuukausittain huolissaan rahojensa riittävyydestä elämisen peruskustannuksiin, tutkimus kertoo. Muissa tutkimuksen maissa eli Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa vastaava lukema on 34–40 prosenttia. Suomessa naiset olivat selvästi miehiä useammin huolissaan taloudestaan.
Toisaalta suomalaiset ovat norjalaisia ja ruotsalaisia harvemmin huolissaan pitkän aikavälin veloista, kuten asuntolainoista. Näistä on huolissaan vähintään jossain määrin 34 prosenttia suomalaisista. Ruotsissa luku on 39, Norjassa 43 ja Tanskassa 31 prosenttia.
Eroja voi selittää Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäen mukaan erot kotitalouksien varallisuudessa. Hän kertoo tiedotteessa, että muissa Pohjoismaissa kotitalouksilla on suomalaisia enemmän velkaa ja varallisuutta, ja he ovat myös alttiimpia markkinaheilunnalle.
Tutkimuksen kyselyajankohta osui hallituksen kehysriihen alle. Tällöin julkisuudessa keskusteltiin paljon menoleikkauksista ja veronkiristyksistä, Danske Bank kertoo tiedotteessaan.
Taloudellinen mielenrauha 2024 -tutkimuksessa suomalaisten uskoa omaan taloudelliseen tilanteeseensa verrattiin muihin Pohjoismaihin Islantia lukuun ottamatta.
Tutkimuksessa laskettiin taloudellisen mielenrauhan kokonaisindeksi yhdeksän kysymyksen ja väittämän keskiarvona. Kokonaisindeksin minimi on 1 ja maksimi 10. Mitä korkeampi indeksiluku on, sitä parempi on vastaavasti taloudellinen mielenrauha.
Suomessa luottamus omaan talouteen oli kyselyssä 5,9 ja laski viime vuodesta kymmenyksellä. Muissa maissa taloudellisen mielenrauhan kokonaisindeksi nousi. Ruotsissa (6,1) ja Norjassa (6,3) indeksi nousi viime vuodesta kymmenyksellä, Tanskassa (6,6) taas kaksi kymmenystä.
Suomalaisten taloudellinen mielenrauha on nyt Danske Bankin mukaan mittaushistorian matalin. Kyselyä on tehty vuodesta 2018 asti. Suomi on jokaisena mittausvuonna ollut muita maita jäljessä lukuun ottamatta viime vuotta, jolloin Suomi oli Ruotsin kanssa samalla tasolla.
Tuoreimman tutkimuksen tiedot kerättiin sähköisenä kyselynä markkinatutkimusyritys YouGovin kuluttajapaneeleissa huhtikuussa 2024.
Suomessa kyselyyn vastasi reilut 3 000 ihmistä, jolloin keskimääräinen virhemarginaali kokonaistasolla on noin 1,6 prosenttiyksikköä suuntaansa. Otoskoko Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on kussakin reilut 1 000 ihmistä, jolloin virhemarginaali on kokonaistasolla keskimäärin noin 2,8 prosenttiyksikköä suuntaansa.