Ilmaston lämpeneminen pidentää ja voimistaa siitepölykautta – "Muistuttaa jo Keski-Euroopan tilannetta"
Kevät tuo mukanaan valoa ja lämpöä – ja allergikoille tukkoisen nenän ja vuotavat silmät. Allergia-, iho- ja astmaliiton mukaan tulevaisuudessa siitepölyoireet tulevat niistä kärsivien riesaksi yhä aikaisemmin, kun ilmasto lämpenee.
Tänä vuonna siitepölykausi alkoi jo tammikuussa.
– Lounais-Suomessa pähkinäpensas kukki jo tammikuun lopussa eli normaalia aikaisemmin. Tämä alkaa muistuttaa jo Keski-Euroopan tilannetta, jossa siitepölykausi alkaa suurin piirtein vuodenvaihteesta, sanoo STT:lle luonto- ja ympäristöterveyden tutkija Juha Jantunen Allergia-, iho- ja astmaliitosta.
Turun yliopiston siitepölytiedotuksen mukaan Suomen eteläpuolelta tuli myös kaukokulkeumana tiuhaan siitepölyä jo tammikuussa.
Alkukeväästä kaukokulkeumana tulee Suomeen pähkinäpensaan ja lepän siitepölyä. Leppä myös kukkii jo nyt lämpimillä paikoilla Uudellamaalla ja Lounais-Suomessa, kertoo Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön dosentti Annika Saarto STT:lle.
Kaukokulkeumien määrä riippuu ilmavirtauksista sekä siitä, mikä on kukinnan tilanne sillä alueella, josta päin ilmaa virtaa.
Merkittävin allergiaoireiden aiheuttaja koivu kukkii vasta myöhemmin keväällä. Sen ensimmäiset kaukokulkeumat tulevat yleensä huhtikuun puolivälissä.
Jantusen mukaan myös koivun kukinta on aikaistunut noin viikolla.
Suomen merkittävimmät allergiakasviryhmät ovat koivut ja heinät, joiden siitepölystä saa oireita 10–20 prosenttia suomalaisista.
Siitepölykausi ei vain ala aikaisemmin, vaan myös kestää myöhempään syksyyn, Jantunen sanoo.
Tähän vaikuttaa muun muassa se, että Suomeen kulkeutuu Keski-Euroopassa loppukesästä kukkivan marunatuoksukin siitepölyä yhä myöhemmin syksyllä.
– Marunatuoksukki on Suomessa on vielä toistaiseksi hyvin harvinainen kasvi, eikä se pysty (meillä) kunnolla kukkimaan, mutta Keski-Euroopassa sitä on paljon enemmän. Kun on lämmintä ja tuulee (Suomeen päin), niin sitä tulee meille saakka, Jantunen selittää.
Viime syyskuussa marunatuoksukin siitepölyä havaittiin Suomessa poikkeuksellisen paljon.
Siitepölykauden pidentymisen lisäksi siitepölyä on myös enemmän kuin aikaisemmin.
– Sitä on toisaalta vaikea suoraan sanoa, koska siitepölymäärät vaihtelevat vuosittain. Mutta jos katsotaan keskiarvoja, niin kyllä määrät ovat lisääntyneet, Jantunen toteaa.
Keväällä allergiapuiden siitepölyä on esimerkiksi Etelä- ja Keski-Suomessa keskimäärin kaksinkertaisesti 1980-luvun mittauksiin verrattuna, Allergia-, iho- ja astmaliiton tiedotteessa kerrotaan.
Jantusen mukaan hiilidioksidimäärän jatkuva lisääntyminen saattaa myös vaikuttaa kasvien kukintaan ja siitepölytuottoon.
– Kasvithan tarvitsevat hiilidioksidia kasvaakseen, Jantunen muistuttaa.
Allergiatutkimuksista on Jantusen mukaan myös tullut ilmi, että joidenkin allergiakasvien siitepölyt ovat aiempaa allergisoivampia.
Allergeenisuuteen eli kykyyn laukaista allerginen reaktio vaikuttavat muun muassa ilmansaasteet, kuten otsoni, typpidioksidi ja pienhiukkaset, jotka kulkeutuvat siitepölyjen mukana hengitysteihin.
– Joiltakin osin ilmansaasteet lienevät vähenemässä, mutta on arveltu, että allergeenisuuteen vaikuttaa myös lisääntyvä hiilidioksidi. Se lannoittaa kasveja ja samalla se voi ikään kuin väkevöittää ja lisätä allergeenisen aineksen määrää, Jantunen sanoo.
– Siitepölyjen allergeenisuuden lisääntymisen mekanismeja ei kunnolla tunneta, mutta se (allergeenisuuden lisääntyminen) usein mainitaan tieteellisissä artikkeleissa, hän lisää.
Tämän vuoden siitepölymääristä ei ole vielä tarkkoja ennusteita, mutta Saarron mukaan koivun siitepölykaudesta odotetaan viime vuotta voimakkaampaa.
– Tänä vuonna koivu kukkii runsaammin kuin viime vuonna, Saarto arvioi.
Viime vuonna koivun siitepölykausi oli Saarron mukaan suuressa osassa maata heikko.
Tarkempaa tietoa tämän vuoden siitepölynäkymistä saadaan myöhemmin keväällä, kun Luonnonvarakeskus julkaisee pääpuulajien kukintaennusteensa.