Eduskunta otti niin sanotun käännytyslain vastaan nikotellen – vasemmistoliitolta ei tukea heru
Niin sanottu käännytyslaki sai odotetusti kovinta kritiikkiä vihreiltä ja vasemmistoliitolta ja suoraviivaisinta kiitosta salin oikealta laidalta eduskunnan lähetekeskustelussa.
Läpäistäkseen eduskunnan esitys tarvitsee ainakin suurimpien eduskuntaryhmien tuen, koska sen taakse tarvitaan viiden kuudesosan enemmistö. SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen piti lähtökohtaisesti hyvänä, että hallitus on lähtenyt laatimaan tämäntyyppistä lakia ja saanut aikaan yksimielisen esityksen.
Tuppuraisen mukaan erityinen paino on nyt annettava perustuslakivaliokunnan työlle, koska esityksen ongelmat ovat tiedossa. Tuppuraista kiinnosti, onko hallituksella valmiutta muuttaa esitystään tarvittaessa.
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko nosti esiin kaksi seikkaa, jotka valiokunnissa pitäisi harkita todella tarkkaan.
– Ensimmäinen on rajavartijoiden käytännön työ tämän lain kanssa, ja toinen on se, pitäisikö lain tarvittavissa aktivointivaiheissa sittenkin myös eduskunnalla olla rooli eikä vain valtioneuvostolla ja presidentillä.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson näki, että hallitus esittää nyt toimintamallia, joka käytännössä tarkoittaisi sitä, että turvapaikkaa hakenut ihminen voidaan käännyttää ilman turvapaikkaprosessia ja valituskelpoista päätöstä.
– Tämä vuorovaikutustilanne ei ratkaise niitä ongelmia, jotka tällaiseen menettelyyn sisältyvät, vaan luo päinvastoin uusia erityisesti rajavartijoiden näkökulmasta. Tällainen menettely rikkoo minun nähdäkseni palautuskieltoa, josta on säädetty niin kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa kuin EU-oikeudessa ja Suomen perustuslaissa, Andersson arvioi.
Palautuskieltoa pidetään Anderssonin mukaan niin tärkeänä, että se on ehdoton velvoite, joka velvoittaa valtioita myös esimerkiksi poikkeusoloissa.
– Minun nähdäkseni tätä perustuslain poikkeuslakimenettelyä ei ole tehty sitä varten, että poikettaisiin näistä keskeisistä ihmisoikeusvelvoitteista. Siksi tätä esitystä ei voi tukea, hän perusteli.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) selvitti, että hallitus on nyt hakemassa työvälinettä rajaviranomaisille hybridioperaatioita vastaan.
– Meidän lainsäädännössä ei ole tapaa, jolla me pystyisimme suojaamaan meidän rajan, ja tällä poikkeuslailla me haetaan siihen työvälinettä meidän turvallisuusviranomaisille, rajaviranomaisille, jotta tämä ilmiö voidaan pysäyttää.
Orpon mukaan toiveissa on, että lakia ei koskaan tarvitsisi käyttää.
– Ja toivon, että jo pelkästään lain laatiminen on ollut viesti Venäjälle, että me huolehdimme kaikissa tilanteissa maamme turvallisuudesta ja rajaturvallisuudesta.
Orpon mukaan hallitus on pyrkinyt parhaansa mukaan ottamaan huomioon kaiken lausuntopalautteen ja juridiset näkökulmat.
– On selvää, että eduskunta saa kaiken sen ajan, mitä se tarvitsee, mutta toivon silti, että työskentely on ripeää. Käsittelyn pitää olla asiallista, riittävä määrä asiantuntijakuulemisia, ja jos korjaustarpeita ilmenee, niin niitä katsomme yhdessä.
Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) lupasi, että eduskunta saa kaiken tarvitsemansa tiedon. Esityksessä on hänen mukaansa jouduttu hakemaan uudessa ajassa uudenlaista tulkintaa, koska Geneven pakolaissopimusta 1950-luvulla tehtäessä ihmisten käyttämistä vihamielisen vaikuttamisen välineenä ei osattu ajatella.
Rantasen mukaan rajavartijat ovat ihmisten arvioinnin ammattilaisia ja tekevät sitä rajalla joka päivä.
– Totta kai uusi laki vaatii koulutusta, se vaatii heille ohjeistusta, mutta itse luottaisin siihen, että nämä henkilöt tekevät tätä arviointia joka päivä työkseen.
Rantanen muistutti, että laki pitäisi aina aktivoida erikseen, eikä niin tehdä, ellei tarvetta ole.
– Kynnys on korkea: kaikki lain edellytykset tulee täyttyä, tulee arvioida yhteistyössä tasavallan presidentin kanssa, ja silloin on tosi kyseessä, jos tämän lain aktivointia edellytetään.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman myönsi, että esitys on poikkeuksellinen sekä oikeudellisesti että sen taustalla olevien painavien turvallisuusintressien vuoksi.
– Perustuslakivaliokunta tulee huolellisesti arvioimaan, onko tämä lakiesitys hyväksyttävissä hallituksen esittämällä tavalla rajattuna poikkeuksena perustuslakiin. Valiokunta kuulee laajasti valtiosääntöoppineita ja muita asiantuntijoita, ja huolella käsitellään ilman aiheetonta viivytystä, Vestman vakuutti.