Budjettipäällikön mukaan valtiontalous painuu yli 10 miljardia alijäämälle tänä vuonna

Hallitus kokoontuu ensi viikolla kehysriiheen sopimaan lähivuosien taloudenpidosta ennennäkemättömässä tilanteessa.

Miljardeilla kasvava velkataakka pakottanee hallituksen arvioimaan uudelleen, onko sillä varaa kaikkeen siihen, mitä hallitusneuvotteluissa sovittiin.

Samaan aikaan päätöksiä odotetaan lisätuesta ainakin kunnille.

Budjettipäällikkö Sami Yläoutinen valtiovarainministeriöstä sanoo, että ministeriön virkamiehet valmistelevat riiheen arviota talouden kehityksestä ja velkaantumisesta poikkeuksellisen epävarmuuden keskellä.

Kuluvan vuoden, mutta etenkin ensi vuoden talouden kuvan ennustaminen on vaikeaa.

Pimennossa on poikkeustoimien kesto ja se, minkälaisia pysyvämpiä vaikutuksia tilanteella on yleiseen toimeliaisuuteen. Kuluvan vuoden kasvuluvut ovat hänen mukaansa selvästi negatiivisia.

– Jollain tavalla siltaa tämän kuopan yli pitäisi pystyä rakentamaan, mutta tämä nimenomainen hetki nyt, kun ollaan tämän suuren epävarmuuden keskellä, on aika haastava, Yläoutinen sanoo.

Lisävelan tarve on huomattava, sillä Yläoutisen mukaan kuluva vuosi tulee olemaan valtiontalouden osalta yli kymmenen miljardia euroa alijäämäinen.

Tarkkaa arviota alijäämästä hän ei vielä kerro, koska tilanne elää, mutta sanoo sen olevan kaksinumeroinen miljardiluku.

Valtiokonttorin mukaan valtionvelka oli helmikuun lopussa 110,5 miljardia euroa.

Kehysriihessä hallitus sopii taloudenpidon periaatteista aina vuoteen 2024 saakka. Samalla sovitaan toisesta lisätalousarvioesityksestä, jolla ohjataan rahaa akuuttiin kriisin hoitoon.

Hallitus on kaavaillut enintään kolmen miljardin euron ”kasvuinvestointeja”, jotka oli tarkoitus rahoittaa pitkälti omaisuuden myyntituloilla.

Markkinoiden luisuttua pörssiomistusten otollinen myyntiaika on kuitenkin siirtynyt hamaan tulevaisuuteen.

Tulevaisuusinvestoinneiksi on mainittu muassa investoinnit koulutukseen ja päivähoitoon.

Yksi hallituksen merkittävistä päätöksistä on pidentää oppivelvollisuus 18 ikävuoteen, jotta jokainen peruskoulun päättävä nuori suorittaisi toisen asteen tutkinnon.

Pitkään jatkunut pohdinta vanhusten hoitajamitoituksesta on ollut sekin nytkähtämässä eteenpäin.

Ensi vuonna päätöksiä pitäisi tehdä myös hävittäjähankinnasta. Hornetit on tarkoitus korvata täysimääräisesti, mikä maksaisi arviolta 7–10 miljardia euroa.

Jo ennen kriisiä vasemmistoliitto linjasi omissa tavoitteissaan, että Suomen suorituskyky voidaan säilyttää huomattavasti pienemmällä rahamäärällä kuin Puolustusvoimista on esitetty.

Vaikeita päätöksiä on siis edessä, ja pöydältä on jouduttu raivaamaan tässä tilanteessa vähemmän kiireisiä asioita.

Vielä muutama kuukausi sitten, ennen koronaepidemian rantautumista Suomeen, hallitukselta odotettiin kevään kehysriihestä kunnianhimoisia päätöksiä työllisyyden lisäämiseksi.

Yläoutinen toivoo, että työllisyystoimiin palataan akuutin kriisin jälkeen. Tarve julkisen talouden vahvistamiselle on hänen mukaansa kriisin jälkeen entistä suurempi.

– Voi olla, että työllisyystoimien aikataulutusta joudutaan katsomaan. On selvää, että koneiston huomio on ollut akuutin kriisin hoitamisessa, budjettipäällikkö sanoo.

Myöhempään siirtyy myös riitely turpeen verokohtelusta. Keskustelu energiaverouudistuksesta on tarkoitus käydä loppukesästä, hallituslähde kertoo.

Hallitus kokoontuu kehysriiheensä tiistaina ja keskiviikkona.