Brysselissä vieraillut Rinne uskoo ilmastosopuun vielä Suomen puheenjohtajakaudella – "Saavutettavissa joulukuun kokouksen yhteydessä"
Pääministeri Antti Rinne (sd.) uskoo, että EU-maat voivat päästä sopuun pitkän aikavälin ilmastotavoitteesta vielä Suomen puheenjohtajakaudella, joka päättyy vuodenvaihteessa.
Brysselissä maanantaina vieraillut Rinne sanoo, että kaikkien maiden saaminen mukaan näyttää mahdolliselta.
– Tällä hetkellä minulla on sellainen käsitys, että on saavutettavissa sopimus joulukuun kokouksen yhteydessä, Rinne kertoi tavattuaan EU:n johtajia.
Puola, Tshekki ja Unkari ovat tähän asti haranneet vastaan siinä, että EU-maat sitoutuisivat tekemään unionista ilmastoneutraalin vuosisadan puoliväliin mennessä.
Vahvasti hiileen sidoksissa olevilla jäsenmailla on Rinteen mukaan yhä huolia, minkä takia hän aikoo tavata muun muassa Puolan pääministerin joulukuun alussa.
– On joitakin jäsenmaita, joilla on epäilyksiä sen suhteen, mitä heidän taloutensa tulee kokemaan, jos he sitoutuvat tuohon tavoitteeseen.
Rinne vieraili Brysselissä Suomen puheenjohtajakauden kääntyessä kohti loppusuoraa. Vuodenvaihteessa ohjat ottaa Kroatia.
Tapaamislistalla olivat komission tuleva puheenjohtaja Ursula von der Leyen, huippukokousten johtoon asettuva Charles Michel ja Suomen komissaariehdokas Jutta Urpilainen (sd.).
Rinne tapasi myös komission varapuheenjohtajan Valdis Dombrovskisin, joka jatkaa varapuheenjohtajana.
Joulukuun huippukokouksessa on tarkoitus keskustella myös Suomen jättämästä budjettiehdotelmasta eli ”neuvottelulaatikosta”. Kyse on tulevan seitsemän vuoden budjetista alkaen vuodesta 2021.
Suomi on aiemmin ehdottanut kokoluokaksi 1,03–1,08 prosenttia EU:n bruttokansantulosta, mikä on herättänyt arvostelua.
Lähiaikoina hallitus päättää Rinteen mukaan tästä haarukasta lopullisen kokoluokan, jota se esittää muille jäsenmaille.
Tiukimmat jäsenmaat haluavat budjetin kooksi tasan 1,0 prosenttia ja parlamentti kunnianhimoisimpana 1,3 prosenttia.
Komission mukaan budjetin pitäminen ennallaan Britannian lähdöstä huolimatta tarkoittaisi 1,16 prosenttia.
– Ihan varmasti negoboksin julkistamisen jälkeen tulee kritiikkiä joka suunnasta. Uskon, että tarvitaan neuvotteluita paljonkin ennen kuin budjetti on valmis, Rinne sanoi.
Hänen mukaansa Suomi on pääsemässä siihen tavoitteeseen, jonka itselleen asetti: ensimmäiset numerot saadaan paperille ja jäsenmaiden harkittaviksi.
Neuvottelulaatikkoon tulee hänen mukaansa myös paljon keskustelua herättänyt kohta oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta.
– Tämän hetken arviot ovat kohtalaisen yhteneväiset. Kaikki valtiot ovat mukana tässä ajattelussa, että monivuotinen rahoituskehys voi olla kytkettynä oikeusvaltioperiaatteeseen. Se on erinomainen asia, Rinne sanoi.
Heinäkuussa alkanutta Suomen kautta on leimannut hiljaiselo, joka on johtunut vaalikausien taitteesta.
Kautta on vesittänyt se, että komissio ei päässyt aloittamaan aikataulussa marraskuun alussa, vaan aloitus viipyy ainakin joulukuun alkuun.
Rinteen mukaan on toiveikkuutta siitä, että uusi komissio pääsisi aloittamaan työnsä vihdoin joulukuun alussa.
Arvio vahvistui maanantaina, kun vihoviimeinen komissaariehdokas, Unkarin Oliver Varhelyi, sai hyväksynnän EU-parlamentissa.
EU-parlamentti äänestää näillä näkymin komission luottamuksesta ensi viikolla, kunhan jäsenmaat hyväksyvät sen, ettei Britannialla ole omaa komissaaria.
Transitiovaihe on tarkoittanut sitä, että ministerikokouksissa on ollut enemmän aikaa yleisemmille keskusteluille.
Suomi on vetänyt niitä esimerkiksi hyvinvointitaloudesta sekä koulutuksen merkityksestä taloudelle.
Suomalaisvirkamiesten vetämissä lainsäädäntöneuvotteluissa on sen sijaan riittänyt töitä.
Lainsäädäntöhankkeita on ollut rajallisesti, mutta ne ovat olleet normaalia vaikeampia.
Jäljellä ovat tässä kohtaa vaalikautta vain ne lait, joita edelliset puheenjohtajamaat eivät ole saaneet vietyä loppuun.
Yksi vaikeimmista on liikkuvuuspaketti, jonka tarkoituksena on varmistaa rekkakuljetusten pelisäännöt ja kuljettajien inhimilliset työolot.
Juttua täydennetty kauttaaltaan klo 19.57.