Asuinpaikalla voi olla suuri vaikutus sähkölaskun suuruuteen – sähkön siirtohinnoissa jopa kaksinkertaisia eroja alueiden välillä
Asuinpaikka vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka paljon sähkön siirrosta pitää maksaa Suomessa. Suurimmillaan hintaero voi olla asuinpaikasta riippuen jopa kaksinkertainen.
Viime toukokuussa halvin hinta oli Keravalla, jossa omakotitalon asukkaan piti maksaa sähkönsiirrosta keskimäärin reilut 950 euroa vuodessa. Alueen sähköverkosta vastaa Keravan Energia.
Korkein siirtohinta oli puolestaan Järvi-Suomen Energialla, joka toimittaa sähköä esimerkiksi Mikkelissä ja Savonlinnassa. Yhtiön omakotitaloasiakkaan siirtolasku oli lähes 2 000 euroa vuodessa eli yli kaksinkertainen Keravaan verrattuna.
Esimerkkihinnat on laskettu Energiaviraston tilastojen perusteella ja hintana on käytetty sähkönsiirron viime toukokuun keskihintaa. Hinnassa ovat mukana sähkönsiirron kiinteä kuukausimaksu, siirtomaksu ja sähkövero. Omakotitalon sähkökulutukseksi on oletettu 20 000 kilowattituntia.
Sähkönsiirtoa ei voi kilpailuttaa toisin kuin käyttösähkön. Kullakin alueella on vain yksi sähköverkko, joten paikallisella sähkönsiirtoyhtiöllä on seudulla monopoliasema. Suomessa on 77 sähköverkkoyhtiötä.
Omakotiliiton toiminnanjohtajan Marju Silanderin mukaan on osin ymmärrettävää, että siirtohinnat vaihtelevat näinkin paljon. Sähköverkon rakentaminen ja ylläpito on hyvin erilaista kaupungeissa ja haja-asutusalueella. Myös omistajapolitiikalla on suuri merkitys.
Myös Omakotiliitto on selvitellyt sähkön siirtohintojen eroja. Keväällä julkaistun selvityksen mukaan kallein sähkönsiirron kiinteä perusmaksu oli lähes kymmenen kertaa suurempi kuin halvin. Korkein perusmaksu oli toukokuussa Järvi-Suomen Energialla, 40,7 euroa kuukaudessa. Keravan Energian asiakkaat pääsivät halvimmalla, 4,7 eurolla kuukaudessa.
Silander sanoo, että esimerkiksi Kerava on pinta-alaltaan melko pieni, jolloin sähköverkkoa ei tarvitse rakentaa niin paljon. Rakentamista tai ylläpitoa eivät myöskään vaikeuta esimerkiksi laajat metsät tai järvet. Myös suuri ihmismäärä pienentää asukaskohtaisia kustannuksia.
– Järvi-Suomessa luonnon olosuhteet ovat sellaiset, että (rakentaminen) on siellä väistämättä kalliimpaa, sanoo Silander STT:lle.
Metsäisillä järvialueilla myös myrsky- ja lumivauriot aiheuttavat sähköyhtiöille enemmän korjauskustannuksia kuin kaupunkialueilla.
Siitä huolimatta Silander pitää näin suurta eroa käsittämättömänä.
Energiavirasto valvoo Suomessa siirtohintojen korotuksia ja puuttuu tarvittaessa liian suuriin nostoihin. Virasto ei voi kuitenkaan puuttua verkkoyhtiöiden välisiin hintaeroihin.
Verkkoyhtiö saa korottaa siirtohintoja vuodessa enintään kahdeksan prosenttia. Edellinen Sanna Marinin (sd.) hallitus laski kertakorotuksen ylärajan 15 prosentista nykyiselle tasolle.
Energiaviraston johtaja Veli-Pekka Saajo pitää yhtiöiden hintaeroja merkittävinä. Hänkin huomauttaa, että kaupungeissa, kuten Keravalla tai Helsingissä, hintoja alentavat suuret asukasmäärät ja lyhyet etäisyydet.
– Jos näiden hinnat sovellettaisiin vaikka Järvi-Suomen alueelle, se ei välttämättä toimisi, eivätkä yhtiöt pystyisi enää tekemään riittäviä investointeja, operoimaan verkkoa, huoltamaan ja pitämään sähköä yllä asiakkaille, Saajo sanoo.