Asiantuntija: Tilanne on nyt erittäin tulenarka – Venäjä tekee päätöksiä niin nopeasti, että "muiden on vaikea pysyä vauhdissa"
Ukrainan tilanteen kehittymistä seurattaessa katse kannattaa pitää Donetskin ja Luhanskin tulitauko- eli kontaktilinjassa.
– Mitä sen ympärillä tapahtuu ja Venäjän linjaa kohti työnnettyjen joukkojen liikkeet ovat se indikaatio, josta voi arvioida asioiden etenemistä, sanoo kenraali (evp.) Jarmo Lindberg STT:lle.
Lindberg kuvailee tilannetta tällä hetkellä ”erittäin tulenaraksi”. Hän huomauttaa, että Venäjä on osoittanut tekevänsä päätöksiä ja ryhtyvänsä toimiin hyvin nopeasti: pian separatistialueen epämääräisen ammuskelun jälkeen Venäjän presidentti Vladimir Putin oli jo tunnustamassa Donetskin ja Luhanskin kansantasavaltojen itsenäisyyttä, ja heti perään duuma antoi luvan käyttää sotilasvoimaa Venäjän rajojen ulkopuolella.
– Päätöksentekoprosessin nopeus on sellainen, että muiden on vaikea pysyä vauhdissa mukana, Lindberg kertoo.
Mahdollista on Lindbergin mukaan toki sekin, että koreografia on ennalta mietitty. Alusta loppuun asti käsikirjoitusta ei kuitenkaan ole vielä voitu laatia, sillä sodankäynti on ”vähän kuin shakkipeliä”.
– Ensimmäisen siirron tai pari voi suunnitella, mutta sen jälkeen vastustajalla on mahdollisuus äänestää omilla toimillaan.
Lindberg pitää kriittisimpänä asiana nyt sitä, että vaikka vain maakuntien kaakkoiskulmat ovat separatistien ja Venäjän hallussa ja muissa osissa on läsnä Ukrainan joukkoja, Venäjä tunnusti itsenäisyyden Donetskille ja Luhanskille kokonaisuudessaan.
– Jos Venäjä toteaa, että kontaktilinjan yli on mentävä auttamaan muuta osaa maakunnasta, siinä on sitten tilanteen kriisiytymisen paikka.
Lindbergin mukaan Venäjä on tuonut suuren osan pataljoonan taisteluosastoista Ukrainan rajojen ympärille. Hän sanoo, että eri puolilta Venäjää on tuotu Itä-Ukrainaan eri yksiköitä, joita on integroitu erilaisiksi taisteluryhmiksi. Joukoilla on hallussaan esimerkiksi tykistöä, pitkän kantaman ohjusjärjestelmiä ja ilmatorjuntaa.
Huomionarvoista on kuitenkin sekin, että kun joukot ovat kaukana leireistä ja kiinteistöistä, niiden ylläpitäminen savipelloilla ja metsien laidoilla on logistisesti hankalaa.
– On hyvä kysymys, kuinka kauan joukkoja on järkevää pitää valmiissa taisteluryhmityksissä.
Joukkojen molemminpuolisesta paisumisesta huolimatta tilanteen ei Lindbergin mielestä ole pakko edetä ikävimpään mahdolliseen vaihtoehtoon eli täysimittaiseen sodankäyntiin.
Yksi mahdollinen kehityskulku voisi olla samankaltainen kuin Georgiassa, jossa Venäjä on niin ikään tunnustanut kahden separatistialueen itsenäisyyden ja kokee siten voivansa vaikuttaa riittävästi kohdevaltioon. Ukrainassa haaste piilee kuitenkin siinä, että kontaktilinja kulkee keskellä kiisteltyjä maakuntia.
Asetelmaa määrittelevät nyt Lindbergin mukaan Venäjän vauhdikas päätöksenteko ja mahdollisuus tuoda raskaasti varusteltuja joukkoja mielestään itsenäisiin maakuntiin, joissa kontaktilinjan toisella puolella odottavat Ukrainan joukot. Mittavista sotavoimista huolimatta Venäjällä riittää pohdittavaa.
– Jo pelkästään Ukrainan koko ja suuri määrä ihmisiä on haaste kenelle ja mille tahansa, Lindberg muistuttaa.
Hän korostaa todella toivovansa, ettei täyttä sotaa pääsisi syttymään.
– Se tarkoittaisi niin karua kohtaloa alueella oleville ihmisille, ettei sellaista toivo kenellekään.