Annika Saarikko: Keskustan pitää tavoitella ison puolueen asemaa – "Aatteemme ei ole vanhentunut"

Keskusta

Nyt väsyttää. Annika Saarikko, 40, sanoo sen suoraan torstai-iltaisen kyselytunnin jälkeen eduskunnassa. Hän jatkaa, että olo on myös helpottunut ja iloinen.

Aamu on alkanut tiedotustilaisuudella, jossa hän kertoi jättävänsä keskustan puheenjohtajuuden kesäkuun puoluekokoukseen. Saarikko kertoi myös odottavansa kolmatta lastaan, sisarusta 4- ja 9-vuotiaille pojilleen.

Hän kertoi uutiset tarkoituksella tässä järjestyksessä, koska raskaus ei hänestä ole este politiikan tekemiselle, vaikka vaikuttikin osaltaan päätökseen. Kokenut poliitikko kuitenkin ennusti, että raskauden paljastuessa häneltä kyseltäisiin, että miten se puheenjohtajuus. Hän halusi olla askeleen edellä ja kertoa uutisensa omilla ehdoillaan.

Saarikon puhelimeen tulvi pian satoja viestejä, tsemppejä ja onnitteluja toivottelivat myös kollegat eduskunnan käytävillä. Se kosketti.

– Tässä tehtävässä nämä uutiset pitää kertoa aika laajalle joukolle, hän naurahtaa.

Vauva oli näistä kahdesta lopulta se suuri uutinen. Luopumispäätöstä osattiin odottaa, mutta ei sitä, että se julkistettaisiin jo helmikuussa iloisen perheuutisen yhteydessä.

Liki neljän vuoden kausi kannatusalhossa rypevän puolueen johdossa on pitkä aika.

10 prosentin kieppeille jämähtänyt gallupkannatus ei puoluetta tyydytä, joten muita vaihtoehtoja ei jää kuin uudistuminen. Arvioissa toistuu silti näkemys siitä, että keskustan ongelmat ovat puheenjohtajaa syvemmällä.

– Minulla on mielenrauha ratkaisuni kanssa, Saarikko sanoo.

Hän ei halunnut siirtyä syrjään heti huhtikuussa 2023, kun keskustan kannatus jäi eduskuntavaaleissa 11,3 prosenttiin. Saarikko koki, että joskus vastuunkantoa on se, että jää.

– Puolue on nyt saateltu oppositiotaipaleelle ja löydetty askelia omassa keskustalaisessa linjassa. Presidentinvaalitkin antoivat sopivan myönteisen signaalin kysynnästä keskustalaisille arvoille. Siksi ajattelen, että nyt on hyvä aika lähteä.

Saarikko jää perhevapaalle, kun puheenjohtajan nuija siirtyy hänen seuraajalleen.

– Sitä pidemmälle en ole asiaa pohtinut, neljännen kauden varsinaissuomalainen kansanedustaja kertoo.

Saarikko on kuitenkin sitä mieltä, ettei hän aio olla koko työuraansa politiikassa.

– Mutta en tunne kyllästymistä, katkeruutta tai pettymystä. Tunnen olevani etuoikeutettu.

– Koen politiikan Suomen vaikean tilanteen vuoksi merkityksellisemmäksi kuin koskaan ennen, hän jatkaa.

Saarikon mielestä keskustan tilanne on viime vuosina parantunut asioissa, jotka eivät kannatusmittauksissa näy. Hänelle oli tärkeää parantaa puolueen ilmapiiriä keskustelevammaksi ja tuoda iloa tekemiseen. Kevään 2021 kuntavaalimainoksissa puheenjohtaja paisteli kananmunia ”aurinkoinen puoli ylöspäin”.

– Iloiseen joukkoon on aina helpompi liittyä. Mielestäni tunnelma puolueessa on nyt eheämpi ja rauhallisempi.

Saarikon mukaan keskusta haluaa tosissaan olla poliittisen kartan keskellä, vaikka sillä saisi hitaammin tuloksia.

– Se on aatteelle uskollista, hän sanoo.

– Mutta omintakeinen viesti tarvitaan keskelläkin, eikä se voi olla vain keskiarvo muista.

Saarikko on raivannut puheenjohtajakaudellaan tilaa poliittiseen keskustaan. Hän on jopa kutsunut muita maan “keskivoiman puolueita” tiiviimpään yhteistyöhön keskustan kanssa.

Politiikan blokkiutuminen oikeistoon ja vasemmistoon vei keskustalta elintilaa.

Suomalaisten mielestä keskusta on ehdoton ykkönen maaseudun ja syrjäseutujen asioissa, mutta kaikissa muissa asioissa sen profiili on hyvin vaisu, kertoi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn arvo- ja asennetutkimus viime eduskuntavaalien alla.

Ja nyt puhutaan puolueesta, joka on 2000-luvulla ollut jopa 16 vuotta hallitusvastuussa ja 12 vuotta pääministeripuolueena.

Samanlaista viestiä antoi lokakuussa 2023 julkaistu Juha Kuisman työryhmän raadollinen raportti keskustan tilasta. Sen mukaan keskusta oli ennen yleispuolue, mutta nyt siitä on tullut eläkeläisten, matalasti koulutettujen ihmisten ja pienten paikkakuntien puolue.

Saarikko muistuttaa, että maltillinen poliittinen keskusta on ahtaalla sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti.

– Olen ylpeä siitä, että keskusta puolustaa koko Suomea ja maaseutua. Siinä olemme ainutlaatuisia, maakuntien äänenä toimimisessa.

Saarikko ei häpeile sitäkään, että keskustan politiikassa vaikkapa luonnonvarojen eli metsien ja maatalouden merkitys korostuu.

– Mutta taustalla olevat arvot hajautetusta yhteiskunnasta, asumisen ja elämisen vapaudesta sekä paikallisuudesta määrittelevät politiikkaamme myös kaupungeissa.

Saarikko kuitenkin myöntää, että pitkät hallituskaudet hioivat keskustan terää. Hän uskoo, että oppositiossa sitä on mahdollista palauttaa.

– Siksi pidän tätä oppositiokautta välttämättömänä. Se ei automaattisesti tuo meille lisää luottamusta, mutta se antaa tilaa ja happea miettiä omaa ydinsanomaamme.

Saarikko sanoo Olli Rehnin presidentinvaalikampanjan tuloksen osoittaneen, että ainakin puolelle miljoonalle suomalaiselle kelpaa maakuntien Suomea ymmärtävä sosiaaliliberaalin politiikan viesti, ”joka ei turhaan kouhota vaan kantaa isänmaasta vastuuta”.

Saarikon mukaan hänellä ei ollut aikanaan harhakuvitelmia siitä, että keskustan puheenjohtajan tehtävä olisi helppo. Jämähtänyt kannatus on silti turhauttanut ja harmittanut.

– Luulen, että kaikkein ankarin olen ollut siitä itselleni. Vastuu on aina puheenjohtajalla.

Saarikon mielestä kritiikin vastaanottaminen ja sietäminen kuuluvat puoluejohtajan toimenkuvaan. Jos puolue ei keskustelisi, se olisi kuollut puolue, hän näkee.

– Ei meillä ole mitään peiteltävää eikä aatteemme ole mitenkään vanhentunut. Kysymys on nyt siitä, miten se esitellään ja mitä siitä korostetaan.

Saarikko toivoo, että seuraavien eduskuntavaalien tenteissä keskustan puheenjohtajasta katsellaan seuraavaa mahdollista pääministeriä.

– Tietenkin keskustan pitää tavoitella ison puolueen asemaa, mutta se ei käy uhoamalla vaan ihmisten luottamuksen saamisella yksi kerrallaan.

Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja siinä, että lapsilisäkeskustelu nostetaan pöydälle uusissa säästötalkoissa.

Annika Saarikko

Keskustan tärkein tehtävä ennen vuoden 2027 eduskuntavaaleja on Saarikon mukaan se, että puolue on parempi versio hallituksen politiikasta.

– Eli sosiaalisesti oikeudenmukaisempi ja alueille reilumpi, hän selventää.

Saarikon mukaan hallitus antaa alhaisen syntyvyyden aikaan väärän viestin, kun lapsiperheiltä leikataan sosiaaliturvaa reilulla kädellä. Saarikko ottaa esimerkiksi leikkaukset asumistukeen ja työttömyysturvan lapsikorotuksen poiston.

– Olen huolissani siitä, että nuoreen sukupolveen ja lapsiin kohdistuu merkittävä osa hallituksen leikkauksista.

Saarikko uskoo, että lisää on luvassa.

– Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja siinä, että lapsilisäkeskustelu nostetaan pöydälle uusissa säästötalkoissa.