Anneli Jäätteenmäki: Ilmastoponnistelut ovat maakunnille mahdollisuus – "En EU:ta tässä minään peikkona näe"

Entisen pääministerin ja pitkän linjan keskustapoliitikon Anneli Jäätteenmäen mielestä EU-komission viime viikolla julkaisema ilmastopaketti on tarpeellinen ja tervetullut.

– Ei ilmastokriisiä ratkaise yksi valtio, vaikka olisi mallivaltiokin, vaan siihen tarvitaan EU-tason säätelyä. Se on myös pienen valtion etu, että on yhteiset säädökset sekä EU:ssa että globaalilla tasolla, Jäätteenmäki sanoo Suomenmaalle.

Jäätteenmäen mukaan on tärkeää myös pitää mielessä, että kyse on nimenomaan yhdessä sovituista tavoitteista. Toteutukset jäävät edelleen suurilta osin jäsenvaltioiden itse päätettäviksi.

– En EU:ta tässä minään peikkona näe. Pahempihan se olisi, ellei näitä yhteisiä tavoitteita pystyttäisi säätämään. 

EU-komission ilmastopaketista ja metsästrategiasta virinneitä keskusteluja Jäätteenmäki ei pidä kovinkaan poikkeuksellisina.

Konkarivaikuttajana Jäätteenmäki on nähnyt, miten ennenkin ilmasto- ja ympäristöasioista on tullut mylläkkä ennen varsinaisten linjausten julkaisua.

– Aina alussa pelätään ja sitten todetaan, ettei se ollutkaan niin paha. Sama kaava toistuu aina.

Kiivaasta keskustelusta huolimatta EU-tasolle viestittäessä Jäätteenmäki pitäisi kuitenkin hyvänä, että Suomen linja olisi selkeä ja mahdollisimman yhtenäinen.

Jos ajattelen, että me Suomesta ryhtyisimme neuvomaan vaikkapa viinitiloja viiniköynnöksen kasvattamisessa, niin en minä ainakaan pystyisi

Jäätteenmäki korostaa, että Suomen on todella tärkeää tuoda omaa osaamistaan esille EU-tasolla ja pitää huoli siitä, että se tulee toisten tietoon.

Entinen europarlamentaarikko viittaa omiin kokemuksiinsa siitä, miten vähäistä metsätietous saattaa välillä EU-tasolla olla.

– Järjestimme metsäaiheisen seminaarin. Keskustelin seminaarin kahvitauolla erään eteläeurooppalaisen ihmisen kanssa, ja hänen ensimmäinen kysymyksensä oli, että kuinka monta metsää teillä Suomessa on, Jäätteenmäki muistelee meppiaikojaan.

Metsänhoidossa Suomella on osaamista, ja siksi se täytyy pitää omissa näpeissä, Jäätteenmäki painottaa. Sama pätee keskustakonkarin mukaan toisinkin päin.

– Jos ajattelen, että me Suomesta ryhtyisimme neuvomaan vaikkapa viinitiloja viiniköynnöksen kasvattamisessa, niin en minä ainakaan pystyisi, Jäätteenmäki havainnollistaa.

Jäätteenmäen mukaan seuraavaksi tulisi keskittyä siihen, miten ilmastotoimet saataisiin tehtyä mahdollisimman oikeudenmukaisella tavalla.

– Tämä on erittäin iso kokonaisuus ja vaikuttaa kaikkiin. Ilmastopolitiikassa on tärkeää, että ratkaisut ovat oikeudenmukaisia, koska elleivät ne ole, alkaa vastakkainasettelu. Se on tuhoisaa ilmastopolitiikalle päämäärille.

Esimerkiksi Jäätteenmäki nostaa metsiin kohdistuvien ilmastotoimien kustannukset, joita ei saa jyvittää pelkästään alkutuottajien harteille, sillä metsistä hyötyy koko suomalainen yhteiskunta.

Kyllä me kaikki haluamme puhtaan luonnon ja puhdasta ilmaa hengittää.

Ratkaisuja voisi etsiä myös nykyistä paikallisemmin, Jäätteenmäki pohtii.

Hänen mukaansa ilmastotoimissa on keskitytty liiaksi vain kansainväliseen tasoon ja unohdettu hyödyntää kunta- ja maakuntatason voimia.

– Voisi nykyistä enemmän luoda kunta- ja maakuntastrategioita ja miettiä, mitä voimme tehdä. Silloinhan se päätäntävalta on täällä. Mitä enemmän niitä asioita mietitään lähellä, sitä enemmän niitä voidaan alhaaltapäin esittää valtiolle ja eteenpäin.

Keskustakonkari toivoo myös, että herkästi negatiiviseksi kääntyvä keskustelu voisi keskittyä enemmän ilmastotoimien tuomiin mahdollisuuksiin. Hän mainitsee esimerkiksi työpaikat, joita ilmastonmuutosta torjuvan teknologian ympärille syntyy.

Jäätteenmäen mukaan suomalainen osaaminen tulisi nähdä paitsi loistavana vientituotteena, myös asiana, jota voisi nykyistä enemmän hyödyntää paikallistasolla.

– Kyllä me kaikki haluamme puhtaan luonnon ja puhdasta ilmaa hengittää, Jäätteenmäki toteaa ilmasto- ja ympäristöteknologiasta.