Analyysi: Vaikeat kiistat jäivät auki Suomen EU-puheenjohtajakaudella, mutta vielä on yksi mahdollisuus onnistua
Suomi ei onnistunut ratkaisemaan puheenjohtajakaudellaan EU:n isoja kiistoja Välimeren pelastusoperaatioista, EU:n rahankäytöstä, veronkierron estämisestä tai laajentumisesta Länsi-Balkanilla.
Vuodenvaihteessa päättyvän kauden ajoitus oli vaikea. EU odotti uuden komission aloitusta, eikä tomerinkaan ote olisi välttämättä tuonut tuloksia.
Suomen tehtävänä oli johdattaa EU vakaasti yli vaalikausien taitteen. Tässä melkein onnistuttiin.
Hallituksen kaatuminen vain neljä viikkoa ennen puheenjohtajuuden päättymistä ei ehtinyt juuri vaikuttaa, koska puheenjohtajakauden hoito on ollut vahvasti virkamiesten käsissä.
Hallituksen kaatuminen kesken puheenjohtajakauden on harvinaista. Viime vuosilta muistissa on lähinnä Tshekin kompurointi vuonna 2009 ja Belgian pitkittyneet hallitusneuvottelut vuotta myöhemmin.
Heinäkuu: Keskellä poliittista peliä
Pääministeri Rinteen EU-asioiden alivaltiosihteeriä Jari Luotoa tuskin erottaa kymmenien toimittajien piirityksestä.
Eletään kesäkuun viimeistä päivää ennätyspitkässä huippukokouksessa Brysselissä. Toimittajat haluavat kuulla, miten vaikeat neuvottelut EU-johtajien nimityspaketista etenevät.
Suomen puheenjohtajakausi käynnistyy kesken historiallisen huippukokouksen, jossa EU:n ylimpiin johtotehtäviin nostetaan ensimmäistä kertaa kaksi naista.
Komission puheenjohtajaksi tulee Ursula von der Leyen ja EKP:n pääjohtajaksi Christine Lagarde.
Puolen vuoden välein yksi EU-maa saa vastuulleen valtavan urakan johtaa jäsenmaita eli EU:n neuvostoa valmistelutyössä ja ministerikokouksissa.
Suomen EU-edustustossa työskentelee normaalisti noin sata ihmistä, ja puheenjohtajakauden ajaksi palkattiin toinen sata lisää.
Aiemmista puheenjohtajamaista yksikään ei ole nostanut oikeusvaltiohuolia niin näkyvästi esiin kuin Suomi
Suomen puheenjohtajakauden ajoitus on epäonninen.
Toukokuun lopun vaalien jälkeen EU on odotustilassa eikä uusia lainsäädäntöehdotuksia lähde liikkeelle. Pelitilaa vähentää entisestään, että komissio pääsee aloittamaan vasta joulukuussa.
Oikeusvaltiota painottava Suomi saa heti puheenjohtajuuden alkumetreillä kuraa niskaansa Puolassa ja Unkarissa.
Aiemmista puheenjohtajamaista yksikään ei ole nostanut oikeusvaltiohuolia niin näkyvästi esiin kuin Suomi.
Puolalaismedian kautta julkisuuteen tulee tieto, että maan suurlähettiläs on kovistellut Suomen EU-lähettilästä Marja Rislakkia lähettiläiden kokouksessa ja muistutellut Suomella olevan omiakin ongelmia.
Unkarissa maan hallitusta lähellä oleva media rummuttaa Suomen väitettyjä oikeusvaltio-ongelmia. Myös Unkarin hallituksen tiedottaja jakaa väitteitä.
Elokuuksi koko EU pysähtyy ja myös oikeusvaltiokuohunta laimenee, mutta vain hetkeksi.
Syyskuu: Brexit-takarajat elävät
Britannian EU-ero täyttää otsikot ja kalenterit.
Maan on tarkoitus lähteä unionista lokakuun lopussa, mutta neuvottelut erosopimuksesta avataan sittenkin vielä kerran.
Pääministeri Antti Rinne (sd.) nousee kansainvälisiin otsikoihin vaadittuaan Ranskan presidentin Emmanuel Macronin kanssa, että Britannia selkeyttäisi tilannetta syyskuun loppuun mennessä. Rinne kertoo vaatimuksesta suomalaismedialle Pariisissa.
Tieto vaatimuksesta leviää laajalle. Kuun vaihteesta ei tule EU:n yhteistä takarajaa, mikä herättää kysymyksen, oliko yksittäisen päivän sanominen järkevää.
Syyskuu tuo mukanaan myös onnistumisen
Syyskuu tuo mukanaan myös onnistumisen.
Suomi saa ratkottua keväästä asti sovittelemansa nimityskiistan, kun romanialaisen Laura Codruta Kövesin nousu Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) johtoon varmistuu.
Lunta tulee tupaan edelleen oikeusvaltiokritiikistä. Tytti Tuppurainen (sd.) johtaa eurooppaministerien kokousta, jossa Unkari joutuu vastaamaan oikeusvaltio-ongelmistaan ensimmäistä kertaa jäsenmaille.
Budapestissa vieraillut Rinne saa piikittelyä pääministeri Viktor Orbanilta.
– Kun joku kyseenalaistaa meidät tai Unkarin oikeusvaltion tilan, hän loukkaa kunniaamme, ja neuvoisin heitä miettimään tämän läpi huolellisesti, Orban sanoi paikallisen median mukaan.
Lokakuu: Välimerellä kuohuu
Välimereltä pelastettujen siirtolaisten auttaminen ei juuri etene sisäministerikokouksessa Luxemburgissa.
Saksan, Ranskan, Italian ja Maltan ehdotus keskiseltä Välimereltä pelastettujen turvapaikanhakijoiden jakamisesta saa vaisun vastaanoton.
Suomi vetoaa puheenjohtajuuteen eikä ota omalta osaltaan kantaa, mutta edistää keskusteluita parhaansa mukaan.
Isoissa neuvotteluissa turvapaikkajärjestelmän uudistamisesta ei edetä, koska katseet ovat uudessa komissiossa.
Turkin hyökkäys Pohjois-Syyriaan vaatii reagointia EU:lta. Ulkoministerit sopivat aseiden viennin keskeyttämisestä Turkkiin.
EU:n askeleet laajenemisessa Länsi-Balkanilla karahtavat huippukokouksessa kiville muutaman maan vastustuksen takia. Pohjois-Makedonia ja Albania pettyvät siihen, ettei neuvotteluita aloiteta.
Vastaan harannut Ranska haluaa käynnistää keskustelun jäsenyysneuvotteluiden uudistamisesta. Päätös on Rinteen mukaan pettymys.
Britannia ei jätä EU:ta lokakuun lopussa, vaan maalle annetaan kolme kuukautta lisäaikaa.
Marraskuu: Budjetista kovaa ryöpytystä
Suomi jatkaa poikkeuksellisen vaikeaa laskuharjoitusta EU:n tulevien vuosien rahankäytöstä.
Odotukset sovusta Suomen kaudella ovat huvenneet lopullisesti, mutta ehdotus annetaan jäsenmaille joulukuun alussa.
Kukaan ei tunnu olevan tyytyväinen esitykseen, joka jää kooltaan komission esityksestä.
Portugalin pääministeri Antonio Costa kutsuu ehdotusta valtavaksi virheeksi.
Komission puheenjohtaja von der Leyen sanoo olevansa huolestunut esitetyistä kovista leikkauksista.
Kokeneiden EU-vaikuttajien korviin palaute kuulostaa ajamiselta neuvotteluasemiin. Suomalaisten virkamiesten tarkkuuteen ja tunnollisuuteen ollaan tyytyväisiä.
Suomi kirjaa ehdotukseen oikeusvaltiokytkennän kuten on luvattu. Kirjaus terävöityy Romanian kaudesta.
Suomen ehdotuksen mukaan ehdollisuus koskee nimenomaan oikeusvaltioperiaatetta eikä pelkästään viranomaisten toiminnan puutteita, mikä vielä kesällä oli vaihtoehtona.
Vaikea kysymys siitä, kuinka monta jäsenmaata päätöksiin tarvitaan, jätettiin kuitenkin auki.
Joulukuu: Toivon pilkahdus ilmastosta
Pääministeri Rinteen ero ja hallituksen kaatuminen herättää hämmentyneitä kysymyksiä Brysselissä.
Liikenneministeri Sanna Marin (sd.) säntää Suomeen ja jättää ministerikokouksen tulevan puheenjohtajamaan Kroatian johdettavaksi. Tiedotustilaisuudessa lavalle astuu lähettiläs Minna Kivimäki.
Auki on vielä yksi Suomen isoista tavoitteista: saada kaikki maat sitoutumaan vuosisadan puolivälin ilmastoneutraaliuteen. Puola, Unkari ja Tshekki eivät ole siihen vielä sitoutuneet.
Alkavalla viikolla Brysselissä järjestetään ratkaiseva huippukokous. Kokouksen päätelmätekstin luonnos lupailee hyvää. Ilmastoneutraalius on kirjattu tekstiin.
