Analyysi: Kuntavaali punnitsee Petteri Orpon
Petteri Orpo, 47, kokoomuksen uskollinen soturi, on tähänastisen poliittisen uransa kovimmassa paikassa. Kuntavaalien tulos runsaan kolmen viikon kuluttua kirjataan puoluejohtajan piikkiin.
Orpo on johtanut puoluettaan vasta yhdeksän kuukautta. Se on lyhyt aika puolueessa, jonka suuria nimiä ovat olleet J.K. Paasikivi, Juha Rihtniemi, Harri Holkeri, Ilkka Suominen ja Sauli Niinistö.
Hyvin pärjäsi Jyrki Katainenkin, joka kaksissa viimeisissä kuntavaaleissa veti kokoomuksen suurimmaksi puolueeksi.
Äänestäjät saivat illalla nähdä televisiosta, miten kokoomusjohtaja hoiti hymyillen oman osuutensa Ylen politiikkapäivässä. Yle on rakentanut kaikkia eduskuntapuolueita varten koko päivän kestävän radio- ja tv-shown, jonka kokoomus aloitti. Keskiviikkona on vuorossa SDP.
Orpon osa ei ole kadehdittava. Viime kuntavaaleissa kokoomuksen prosenttilukema oli 21,9. Nyt puolueen gallupkannatus keikkuu 18 prosentin tuntumassa, kaukana kärkeen rynnineen SDP:n takana.
Orpo saa toki tukea Helsingin pormestarikilpaan heittäytyneeltä Jan Vapaavuorelta. Tämän hyvä menestys toisi sievän siivun myös puolueen pistepussiin.
Lisäpisteitä voisi herua, jos istuva tasavallan presidentti Sauli Niinistö saisi sanotuksi, että hän on valmis ehdolle myös toiselle kaudelle. Kuultiin sitä kuntavaalien alla tai ei, Orpo joutuu vetämään puoluettaan myös presidentinvaaleissa ensi tammikuussa.
Kokoomuksen, kuten muidenkin hallituspuolueiden, osana on selittää kuntavaalitaistelussa hallituksen tekoja. Oppositio haluaa, median tuella, tehdä kuntavaaleista kaksi vuotta kestäneen hallitustaipaleen välitilinpäätöksen.
Ennen tenttiä Orpo puristi seitsemäksi minuutiksi tarkoitetun puheensa yhdeksään minuuttiin. Sillä ei suuria äänestäjälaumoja rynnännyt kokoomuksen leiriin.
Varsinainen kolmen vartin vaalitentti oli paremminkin veroihin nuivasti suhtautuvan, perinteisen opettajapuolueen väen mieleen.
Valtiovarainministeriön keulassa istuva puoluejohtaja pääsi kuulusteluun hyvin sisään, kun tentti alkoi kokoomuslaisella lempiaiheella valtiontaloudella. Rahaministeri sai sanoa, että julkisen sektorin työpaikat voidaan turvata vain työtätekevien verotuloilla, siis työllisyysasteen nostamisella.
Selväksi tuli, että koko yhteiskunnassa ei ole palkankorotusvaraa, mutta Suomi ei myöskään nouse palkkoja alentamalla. Ja että Suomea kiitellään Brysseliä myöten sopimisen kulttuurista, mikä siis tiedoksi EK:n ylimpään johtoon.
Leikkausten jäljiltä koulutukseen on Orpon mukaan luvassa uusia euroja vasta, kun talous kasvaa kunnolla ja velka on taitettu. Hän muistutti, että koulutukseen käytetään silti 16 miljardia euroa ja toivoi luovuutta rahojen käyttöön.
Tietenkään sotea ei tällaisessa tentissä vältetä. Päällimmäiseksi jäi vahva vakuuttelu, että sote-valinnanvapaus toteutuu täysimääräisesti vuoden 2019 alusta, vaikka mallissa onkin vielä viilaamista.
Orpo ei kaihtanut sanoa, että valinnanvapaus on kokoomukselle suuri voitto eikä puolue siitä luovu.
Puoluejohtaja vahvisti vielä omiensa uskoa viestittämällä keskustalle, että maakuntauudistusta ei synny ilman sotea, eikä sotea ilman valinnanvapautta.
Orpo tietää, että kokoomuksen menestyksen salaisuus on oman väen äänestysvarmuus silloinkin, kun yleinen äänestysprosentti on alhainen.