Afganistanilainen sotilas todisti kiinni otettujen talibanien kidutusta ja jäi siksi ilman turvapaikkaa Suomesta
Suomi voi jättää myöntämättä turvapaikan entiselle afganistanilaissotilaalle, joka todisti kotimaassaan kiinni otettujen kidutusta, toteaa korkein hallinto-oikeus (KHO) maanantaina antamassaan ennakkopäätöksessä.
Maahanmuuttovirasto (Migri) oli aiemmin katsonut, että turvapaikanhakija oli kotimaassaan vainon vaarassa, mutta jättänyt turvapaikan myöntämättä niin sanotun poissulkemislausekkeen nojalla. Hakija valitti ensin Helsingin hallinto-oikeuteen ja sittemmin korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Turvapaikanhakija kertoi työskennelleensä vuosina 2011–2014 Afganistanin kansallisessa turvallisuusvirastossa. Hän oli saanut koulutuksen tehtäviin, joiden tarkoituksena oli ottaa kiinni talibaneja ja heidän tukijoikseen epäiltyjä ihmisiä sekä luovuttaa heidät tutkintayksikölle.
Migrin mukaan tuona aikana hakija osallistui vähintään 300 operaatioon, joiden tarkoituksena oli vangita talibaneiksi tai heidän tukijoikseen epäiltyjä. Migrin maatietolähteiden mukaan Afganistanin kansallisen turvallisuusosaston pidätyskeskuksissa on esiintynyt systemaattista kidutusta.
Hakija kertoi ymmärtäneensä jo ensimmäisenä työskentelyvuotenaan, että tutkinnasta vastaava yksikkö kiduttaa kiinni otettuja ihmisiä.
– Hän on kertonut kuulleensa tutkinnasta vastaavasta yksiköstä eli niin sanotusta valvontatalosta kidutukseen viittaavia ääniä päivittäin silloin, kun siellä oli kiinni otettuja, KHO:n päätöksessä sanotaan.
Hakija kertoi huomanneensa myös, että osa vangeista ei pystynyt kävelemään kunnolla. Hän kuitenkin korosti, ettei missään vaiheessa tiennyt varmuudella, tapahtuiko kidutusta.
– Muutoksenhakijan mukaan hänellä ei ole asemansa perusteella ollut mahdollisuutta puuttua toisessa yksikössä mahdollisesti tapahtuneeseen kidutukseen, josta hänellä ei ole ollut mitään näyttöä, päätöksessä sanotaan.
Hakijan mukaan hänellä ei myöskään ollut mahdollisuutta irtisanoutua työstään, sillä jatkosopimukset tehtiin ansiokkaille sotilaille automaattisesti.
Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestön UNHCR:n tausta-asiakirjan mukaan poissuljennalle on peruste, jos turvapaikan hakija on tehnyt tai avustanut rikoksessa.
– Henkilökohtaista vastuuta arvioitaessa merkitystä on annettava henkilön vapaaehtoisuudelle, hänen asemalleen ja mahdollisuuksilleen vaikuttaa ryhmän tekemisiin. Henkilön ei ole tarvinnut itse osallistua tekoihin fyysisesti, vaan riittävää on niiden alulle paneminen, avustaminen, edistäminen ja hankkeen suunnittelu, KHO:n päätöksessä sanotaan.
KHO huomio, että hakija oli työskennellyt turvallisuusvirastossa kolmen ja puolen vuoden ajan. Näin pitkä palvelus osoittaa oikeuden mukaan, että hän oli suhtautunut hyväksyvästi tai vähintään välinpitämättömästi oikeudenvastaisuuksiin. Oikeuden mukaan hän ei ollut edes selvittänyt mahdollisuuksiaan toimia toisin.
– Muutoksenhakijan ei asiassa saadun selvityksen perusteella voida katsoa olleen sellaisen välittömän uhan alainen, että hän olisi tosiasiallisesti ollut pakotettu suorittamaan tehtävänsä ja siten myötävaikuttamaan poissuljennan perusteena oleviin rikoksiin.
KHO katsoi, että hakija oli tehnyt ulkomaalaislaissa tarkoitetun muun kuin poliittisen rikoksen.
– Tämän vuoksi hänelle ei voida antaa Suomessa turvapaikkaa.