50 vuotta sitten: Kreikka lakkautti monarkian ja julistautui tasavallaksi – sotilasjuntan kaatuminen vaati vielä uuden vallankaappauksen sekä arvovaltatappion
Kreikan lähihistoria on väkivaltaisempi kuin moni ehkä muistaakaan.
Toisen maailmansodan jälkeen maa kärsi sisällissodassa, jossa kommunistipartisaanit ja monarkistihallituksen joukot taistelivat. Kommunistit antautuivat 1949, mutta jyrkkä kahtiajako vasemmiston ja oikeiston välillä ei poistunut mihinkään.
Sekavien aikojen jälkeen oikeistolaiset upseerit tekivät ratkaisun vuonna 1967 ja kaappasivat vallan. He halusivat ehkäistä vasemmiston vallanoton ja toisaalta käyttää valtaansa sotilaalliseen varautumiseen Turkkia vastaan.
Sotilasjuntta piti kuningas Konstantin II:n vielä maan virallisena hallitsijana, mutta ei kauaa. Kuningas yritti kaapata everstien juntalta vallan jo joulukuussa 1967, mutta tämä epäonnistui ja kuningasperhe pakeni Italiaan.
Monarkia säilyi vuoteen 1973 asti juntan ohjailemien valtionhoitajien alaisuudessa, mutta tasan viisikymmentä vuotta sitten, 1. kesäkuuta 1973, juntta päätti lakkauttaa monarkian.
Kreikasta tuli virallisesti tasavalta, mutta ei vielä todellinen edustuksellinen demokratia. Juntta piti valtansa.
Kuningas Konstantin eli pitkään ulkomailla. Hän vaati perheensä omaisuuden palauttamista vuosia oikeusteitse Kreikan valtiolta, joka oli sitä mieltä, että omaisuus oli kuninkaallista eli valtion omaisuutta. Lopulta Euroopan ihmisoikeustuomioistuin määräsi Kreikan valtion maksamaan korvaukset. Summa oli lopulta vain murto-osa Konstantinin hakemasta.
Konstantin II ja vaimo Anne-Marie elivät pitkään Lontoossa Britanniassa ja ystävystyivät nykyisen kuningas Charles III:n kanssa. Konstantin on Charlesin vanhemman pojan, nykyisen kruununprinssi Williamin kummisetä.
He palasivat pysyvästi Kreikan pääkaupunkiin Ateenaan vuonna 2013. Konstantin kuoli viime tammikuussa 82 vuoden ikäisenä.
Juntta kaatui kahden tapahtuman myötä. Myöhemmin vuonna 1973 kenraali Dimítrios Ioannídiskaappasi vallan verettömästi ja presidentiksi asetettiin Faídon Gkizíkis. Gkizíkis alkoi toteuttaa maan paluuta siviilihallintoon.
Lopullisesti juntan kaatoi Kyproksen miehitys kesällä 1974. Juntta tuki Kyproksen presidentin syrjäyttämistä, ja tätä vastaan Turkki lähetti saarelle omat miehitysjoukkonsa.
Kypros oli tarkoitus liittää Kreikkaan, mutta tämä epäonnistui ja saaren jako kreikkalaiseen ja turkkilaiseen osaan jatkuu käytännössä edelleen.
Juntalle poliittinen tappio oli selkeä ja sen aika oli ohi. Presidentti luovutti vallan pääministeriksi nousseen Konstantínos Karamanlísin käsiin. Jo 1955–1963 pääministerinä toiminut Karamanlísjärjesti vuonna 1975 kansanäänestyksen, jolla monarkian lakkauttaminen sinetöitiin.
Vuodesta 1975 katsotaan alkaneen Kreikan kolmannen tasavallan aika, joka jatkuu edelleen.