Britannia haluaa hätäjarrun EU-kansalaisten maahanmuutolle

EU-pääkaupungeissa odotettiin maanantaina alustavaa sopimustekstiä Britannian jäsenyysehtojen uudistamiseksi.

Kiistanalaisin kysymys liittyy muiden EU-maiden kansalaisten Britanniaan suuntaavan maahanmuuton suitsimiseen.

Pääministeri David Cameron tavoittelee tätä niin sanotulla hätäjarrulla, joka mahdollistaisi työperäisten EU-maahanmuuttajien sosiaalietujen rajoittamisen.

Hätäjarru on uusi mekanismi, joka voitaisiin laukaista, jos EU-maan sosiaaliturvajärjestelmän katsottaisiin kuormittuneen liikaa.

Cameronin tiedottajan mukaan EU-komissio on valmis hyväksymään hätäjarrun käytön Britannian kohdalla.

EU-diplomaatit etsivät maanantaina Brysselissä ratkaisuja viimeisiin avoinna oleviin kysymyksiin.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk kertoi illalla Twitterissä, että sopimusluonnos lähetetään jäsenmaille tiistaina.

Pyrkimys EU-kansalaisten maahanmuuton rajoittamiseen on herättänyt vastarintaa, sillä sen katsotaan uhkaavan EU-kansalaisten perusoikeuksiin kuuluvaa vapaata liikkuvuutta.

– Lähtökohtaisesti pitää tietysti suhtautua varauksella kaikkiin vapaan liikkuvuuden rajoituksiin, sanoo lainsäädäntöneuvos Johannes Leppo valtioneuvoston EU-sihteeristöstä.

Suomella ei ole vielä kantaa mahdolliseen hätäjarruun tai muihin neuvotteluissa esitettyihin ratkaisuihin.

Jos sopimusluonnos tulee ajoissa, EU-ministerivaliokunta käsittelee asiaa perjantaina.

Suomen yleislinjana on tukea Cameronin pyrkimyksiä, koska Britannian ero EU:sta yritetään välttää.

Britannialle ei kuitenkaan haluta antaa erivapauksia, vaan Cameronin tavoitteiden pitäisi hyödyttää kaikkia jäsenmaita.

Hätäjarrun lisäksi neuvotteluissa on pohdittu ulkomaille maksettavien lapsilisien rajoittamista.

Hallituslähteen mukaan Suomesta löytynee asiaan tukea, sillä pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on esittänyt vastaavaa kotimaassa. Sipilä nosti ajatuksen esiin eurovaalikampanjassaan 2014.

Suomesta ulkomaille maksettavat lapsilisät kohdistuvat etenkin Viroon. Britanniassa lapsilisen maksu ulkomaille on suhteessa suurempaa.

EU-maiden johtajien on määrä käsitellä Britannian vaatimuksia huippukokouksessaan helmikuun puolivälissä.

Jos siellä päästään sopuun, britit voisivat äänestää EU-jäsenyytensä jatkosta kesäkuun lopulla.