Me huijatut

Toimittajalta

Autoilun kustannuksiin liittyvät asiat herättävät tunteita. Keskustan kentällä on ollut kuohuntaa bensa- ja dieselveroista. Moni ajattelee niiden olevan jo niin kipurajalla, ettei lisäkustannuksia saisi enää tulla.

Meidän perheemme sen sijaan halusi maksaa lisää siitä, että autoilumme olisi mahdollisimman päästötöntä.

Ei meilläkään ylimääräistä rahaa ole. Meillä oli kuitenkin ajatus siitä, että olemme valmiita maksamaan tärkeästä ja helpohkosti toteutettavissa olevasta ilmastoteosta.

Autoilumme aiheuttamalle ilmastoahdistukselle tuli loppu, kun aloimme laittaa Nesteellä tankkiin puhdasta omaatuntoa uusiutuvan dieselin muodossa.

Sen ostaminen tuntui järkevältä, toisin kuin sähköautojen ympärillä kohkaaminen. Niiden akkujen valmistukseen käytettävän koboltin kaivaminen tuhoaa afrikkalaista luontoa, ja pahimmillaan kaivoksissa käytetään lapsityövoimaa.

Sataprosenttisesti jätteistä ja teollisuuden prosesseissa syntyvistä tähteistä valmistettava diesel maksaa noin 21 senttiä enemmän litralta kuin tavallinen diesel. Ekoaine haukkui mielestämme hintansa, kun auton päästöjä sai vähennettyä jopa 90 prosenttia.

Pientä päänvaivaa aiheutti se, ettei uusiutuvaa dieseliä saa läheskään kaikilta asemilta. Tankkausreissut piti suunnitella tarkoin jonkin muun asioinnin yhteyteen.

Kesälomareissuilla haastekerroin kasvoi. Muumimaailma-päivän jälkeen ajelimme väsyneiden lasten kanssa ympäri Naantalia uusiutuvaa ihmeainetta etsien. Löytyihän sitä, ja ekokoneemme oli taas valmiina matkaan.

Autoilijalta vaaditaan nykyisin vähän liikaa. Meidänkin olisi pitänyt perehtyä tarkemmin siihen, mitä käsite nimeltä sekoitevelvoite tarkoittaa meille uusiutuvan dieselin sinisilmäisille käyttäjille.

Meillä sen tankkausta oli tämän vuoden alussa takana vuosi, kun Helsingin Sanomat teki jutun autoilun ilmastovaikutuksista. Siitä selvisi, ettei ostamamme tankillinen uusiutuvaa dieseliä vähennä Suomen kasvihuonekaasupäästöjä lainkaan.

Sekoitevelvoitteen vuoksi 20 prosenttia myytävän bensan ja dieselin koostumuksesta on joka tapauksessa biopolttoainetta. Prosenttiosuus nousee kymmenessä vuodessa 30 prosenttiin. Loppu myydään ulkomaille hyvällä hinnalla. Ekotekoamme ei siis huomioida sekoitevelvoitteen lisänä.

Uusiutuvan dieselin tankkaaja maksaa Suomessa vain siitä, että fossiilista polttoainetta saa laittaa vastaavan määrän enemmän jonkun toisen tankkiin. Ilmasto ei tästä hyödy pätkän vertaa, ainoa kärsijä on meidän kukkaromme.

Jatkossa kohdennamme suuret määrät 21-senttisiämme johonkin järkevämpään.

Me ekoautoilijat tunnemme itsemme huijatuiksi.

Onko tässä tapauksessa tyhmä se, joka maksaa, vai sittenkin se, joka ei osaa luoda autoiluun ilmastotekoihin kannustavaa järjestelmää?

Pauliina Pohjala Toimittaja

Ei kommentteja

Voit kommentoida kirjauduttuasi palveluun. Tarvitset kirjautumiseen Suomenmaa-tunnuksen