Yhteiskuntasopimus luo uskoa tulevaisuuteen

Tämä perjantai on historiallinen päivä Suomen Keskustalle ja koko maalle.

Keskustan puoluekokous alkaa tänään Seinäjoella klo 15.

Ennen meidän kokouksemme alkua kokoontuu aamupäivällä Helsingissä Metalliliiton valtuusto. Jos ja kun se hyväksyy neuvottelutuloksen kilpailukykysopimuksesta, se sinetöi samalla historiallisen, yli vuoden kestäneen prosessin.

Prosessin syntysanat lausuttiin runsas vuosi sitten keskustan vaaliohjelmassa.

Siinä todettiin sanatarkasti näin: ”Yhteiskuntasopimuksella on parannettava yritystemme kilpailukykyä.”

Vaaliohjelman ehdotus perustui arvioon, että Suomen talouden pelastaminen vaatisi poikkeuksellisia toimia kahdeksan vuoden taantuman jälkeen.

Kirjoitimme vaaliohjelmamme sillä mielellä ja tarkkuudella, että se myös toteutetaan jos kansa valtakirjan antaa.

Lupasimme viedä sote-uudistuksen maaliin. Ehdotimme Infra Oy:n perustamista liikenneinvestointien rahoitukseen. Lupasimme purkaa byrokratiaa, panostaa biotalouteen jne. Kaikki nämä asiat kirjattiin Juha Sipilän hallituksen ohjelmaan.

Yhteiskuntasopimuksen runnomiseen tarvittiin poikkeuksellisen paljon työtä.

Puheenjohtajamme Juha Sipilä kääri hihat heti vaalituloksen selviämisen jälkeen ja piti sitkeästi prosessin käynnissä monista takaiskuista huolimatta.

Matkan varrella hallitusta on arvosteltu liian kovista otteista. On sanottu, että Sipilä ei ymmärrä työmarkkinakoneiston toimintatapoja.

Lopputulos kuitenkin ratkaisee.

Sipilän menetelmällä saatiin aikaan jotain sellaista, mitä suomalaisessa työmarkkinapolitiikassa ei ole koskaan aiemmin tehty.

Sosiaaliturvan maksutaakkaa siirretään yrityksiltä palkansaajille ja työaikoja pidennetään ilman korvausta. Ensi vuodelle sovittiin palkkoihin nollalinja.

Näillä toimenpiteillä parannamme jopa dramaattisesti vientimme kilpailukykyä.

Tämä prosessi vahvisti sen, että Suomi on edelleen sopimusyhteiskunta.

On syytä antaa erityinen tunnustus työmarkkinaosapuolille. Ne kykenivät lopulta sopimaan asioista, joita ei vielä muutama vuosi sitten olisi voinut kuvitella mitenkään mahdolliseksi.

Eläkkeelle siirtyvä SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly teki viimetöinään isänmaalle suuren palveluksen.

Myös suurin oppositiopuolue SDP ansaitsee tunnustuksen. Se antoi lopulta vetoapua sopimuksen aikaansaamiselle, vaikka lyhyen tähtäimen poliittinen etu varmasti houkutteli pikemminkin työntämään kapuloita hallituksen rattaisiin.

Itsekehuun syyllistymättä voimme ylpeänä todeta, että suurin ansio kilpailukykysopimuksen aikaansaamisesta kuuluu pääministeri Juha Sipilälle.

Myös elinkeinoministeri Olli Rehnillä oli tärkeä rooli sopimuksen viemisessä maaliin.

Sipilä kävi hullunrohkeaan yritykseen ja otti siinä valtavan poliittisen riskin. Nyt voimme todeta, että se kannatti.

Sopimus avaa toivon näköalaa tulevaisuuteen.

Taloudesta kuuluu nyt muutenkin hyviä uutisia lähes kymmenen vuoden kurjuuden jälkeen. Yhteiskuntasopimus varmistaa, että nousun eväitä ei pilata väärillä työmarkkinaratkaisuilla kuten kymmenen vuotta sitten.

Kirjoittaja on keskustan puoluesihteeri.