Lainakatto voimaan heinäkuussa – ei juuri vaikutuksia asunnonostajalle

Jos kaikki menee suunnitellusti, asiakkaat tuskin huomaavat heinäkuun alussa voimaan tulevaa lainakattoa.

Lainakatto koskee uutta asuntolainaa, jonka suuruus voi olla korkeintaan 90 prosenttia lainaan annettavien vakuuksien käyvästä arvosta. Käypä arvo tarkoittaa tässä yhteydessä asunnon hankintahintaa.

Ensiasunnon ostajien lainakatto on 95 prosenttia ja ASP-lainassa 90 prosenttia.

Näin ollen 200 000 euron kauppahinnasta voisi uutta asuntolainaa saada korkeintaan lainakattoon saakka eli 180 000 euroa.

Käytännössä pankki usein edellyttää, että asunnon vakuusarvo on korkeintaan esimerkiksi 75 prosenttia kauppahinnasta eli 150 000 euroa. Niinpä lainaa voisi saada vain tämän verran, ellei asiakkaalla ole lisävakuuksia.

Finanssialan Keskusliiton pääekonomisti Veli-Matti Mattila toteaa, että lainakaton tavoitteena on vaikuttaa rahoitusjärjestelmän vakauteen.

Se antaa tarvittaessa valvovalle viranomaiselle mahdollisuuden puuttua tilanteeseen myös alentamalla kattoa. Näin halutaan välttää kotitalouksien liiallinen velkaantuminen ja asuntomarkkinoiden ylikuumeneminen.

Mattilan mukaan viime kuukausien asuntomarkkinoiden piristyminen tuskin johtuu lainakaton voimaantulosta.

– Siinä on kyllä ensisijaisesti muut syyt takana kuin varautuminen kattoon. Siellä on jossain määrin patoutunutta kysyntää ja normaalia kevään kausiliikettä.

Finanssivalvonta Fivan toimistopäällikkö Tommi Orpana kertoo, että vuoden 2012 lopussa pankeille tehdyssä pistokokeessa kävi ilmi, että noin joka viides asuntolaina ei olisi mahtunut uuden lainakaton raameihin.

Hänen mukaansa pankeilta on tullut viestejä, että nykyisin toimitaan jo uuden lainakaton mukaan. Fiva ei kuitenkaan ole saanut asiasta varmennettua tietoa, Orpana huomauttaa.

– Pankeilla kilpailu asuntoluottoasiakkaista jatkuu kovana ja marginaalit ovat hitaasti hivuttautuneet alaspäin viime vuosina. Toivotaan, että lainakattoa noudatetaan, mutta emme me siihen luota.

Finanssivalvonnassa nähdään riskinä, että pankit voisivat ottaa käyttöön heikompia vakuuksia, mikäli lainakaton raamit tulisivat vastaan.

– Jos pankit noudattavat tiukasti vaikka tällaista 75 prosentin sääntöä, ei lainakaton kanssa synny minkäänlaista ongelmaa, eikä sen pitäisi tulla yllätyksenä asiakkaille.

Pankkien on itse harkittava, millaisia vakuuksia ne hyväksyvät tilanteessa, jossa asuntolainaa tarvitaan enemmän kuin esimerkin 75 prosenttia asunnon kauppahinnasta.

– Me kuitenkin uskomme, että niissä tilanteissa vakuutta löydetään, Orpana arvioi.

Pankeilla on vastedes velvollisuus vuosineljänneksittäin raportoida lainoista ja vakuuksista Finanssivalvonnalle.