Tilastokeskus: Tutkimuksiin vastaaminen vähentynyt jyrkästi – kerätyn tiedon pelätään jo vinoutuvan
Suomalaisten vastausaktiivisuus kyselytutkimuksissa on laskenut viime vuosina jyrkästi, sanoo Tilastokeskus tiedotteessa.
Tilastokeskuksen mukaan tutkimuksiin vastaamattomuus voi aiheuttaa yhteiskunnallista päätöksentekoa ohjaavan tiedon vinoutumista.
– Esimerkiksi työllisyyttä ja kotitalouksien kulutusta kuvaavat tilastot syntyvät lähes yksinomaan tavallisilta kansalaisilta kerätyn tiedon avulla. Muun muassa näiden tilastojen pohjalta päättäjät tekevät meidän jokaisen arkeen vaikuttavia päätöksiä, yliaktuaari Henna Attila Tilastokeskuksesta sanoo tiedotteessa.
Tilastokeskus kertoo vastausinnon vaihtelevan alueellisesti ja noudattelevan samankaltaista kaavaa kuin äänestysaktiivisuuden.
– Taloudellisista vaikeuksista tai muuttotappiosta kärsivillä alueilla asuvien motivaatio osallistua yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen on yleensä jonkin verran muita heikompaa, Attila sanoo.
Poikkeuksina Lapissa ja Kymenlaaksossa tutkimuksiin osallistutaan Attilan mukaan innokkaasti. Hankalinta vastauksien saaminen on Pohjois-Pohjanmaalla ja Kanta-Hämeessä.
Yhtenä syynä vastausaktiivisuuden laskuun nähdään erilaisten kyselyiden, gallupien ja tutkimusten määrän lisääntymisestä johtuva tutkimusuupumus. Attilan mukaan ihmisten on myös vaikea tunnistaa koko yhteiskuntaa luotaavien tutkimusten yhteyttä omaan elämään ja sitä, mihin kerätty tieto vaikuttaa.
Suurimpana haasteena kyselyiden tekemisessä on se, ettei ihmisiä tavoiteta. Vastaava ilmiö on havaittavissa myös muissa Euroopan maissa. Tilastokeskus kertookin pyrkineensä helpottamaan tutkimuksiin osallistumista monin tavoin, ja käytännössä kaikkiin kyselyihin on mahdollista vastata nykyään verkossa.
Tilastokeskus kerää vuosittain tietoa lähes 400 000 kansalaiselta, kotitaloudelta tai organisaatiolta.