Suomi, Ruotsi ja Turkki tapaavat Naton huippukokouksen kynnyksellä – Niinistö: "Katsotaan nyt pohjamutia myöten, mistä tässä on kysymys"
Presidentti Sauli Niinistö tapaa tänään Madridissa Ruotsin pääministerin Magdalena Anderssonin ja Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin sotilasliitto Naton huippukokouksen alla.
Tapaamisessa keskustellaan Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksista. Suomi ja Ruotsi hakivat sotilasliiton jäsenyyttä toukokuussa, mutta jäsenyyskeskusteluja ei ole päästy aloittamaan Turkin vastustuksen vuoksi.
Niinistö arvioi eilen, että neuvottelutilanne Turkin kanssa vaikuttaa ehkä jonkin verran paremmalta kuin viikko sitten.
Kolmikon tapaamisen on kutsunut koolle Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg. Hänen mukaansa tavoitteena on, että Suomen ja Ruotsin jäsenyyshakemusten käsittelyssä päästäisiin eteenpäin.
– En tee mitään lupauksia, mutta voin vakuuttaa, että työskentelemme aktiivisesti etenemisen varmistamiseksi, Stoltenberg sanoi eilen.
Ruotsin Andersson arvioi tilannetta vielä myönteisemmin. Hän on toivonut edistystä asiassa aivan lähitulevaisuudessa, ihannetilanteessa jopa ennen huippukokouksen alkua.
Andersson keskusteli Erdoganin kanssa puhelimitse viikonloppuna. Andersson kuvaili keskustelua rakentavaksi.
Ruotsalaisen uutistoimisto TT:n mukaan Andersson sanoi maanantaina Brysselissä, että jos edistystä ei sittenkään saavuteta Madridissa, vuoropuhelu jatkuu myöhemmin.
Presidentti Niinistö kertoi maanantaina valmistautuvansa tapaamiseen Madridissa ”asiallisella mielellä”.
– Katsotaan nyt pohjamutia myöten, mistä tässä on kysymys, Niinistö kommentoi Mäntyniemessä.
Niinistön arvion mukaan Turkin puolelta on esitetty selkeämmin erilaisia vaatimuksia Ruotsille, kun taas Suomen osalta on puhuttu yleisemmin terrorismintorjunnan tehostamisesta.
Naton huippukokous alkaa tänään julkisella keskustelutilaisuudella ja juhlaillallisella. Varsinaiset työistunnot ovat luvassa huomenna ja ylihuomenna. Naton huippukokouksessa linjataan sotilasliiton suuntaa tuleville vuosille.
Nato-maiden johtajien odotetaan päättävän muun muassa merkittävistä vahvistuksista sotilasliiton puolustukseen. Nato on jo aiemmin kertonut aikovansa vahvistaa itäisten jäsenmaidensa puolustusta.
Pääsihteeri Stoltenberg ilmoitti maanantaina, että Nato lisää korkean valmiuden joukkoja reilusti yli 300 000 sotilaaseen.
Käytännössä tämä tarkoittaa joukkojen määrän moninkertaistamista. Aiemmin suoraan Naton komennon alla korkean valmiuden joukoissa on ollut yli 40 000 sotilasta, joista moni on sijoitettu Baltian maihin.
Syynä korkean valmiuden joukkojen lisäämiseen on Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa.
Nato aikoo lujittaa kykyään toimia kriiseissä ja konflikteissa esimerkiksi vahvistamalla komentorakennetta, kehittämällä puolustussuunnitelmia sekä viemällä aiempaa enemmän sotilaallisia varusteita valmiiksi joukkojensa käyttöön.
Stoltenberg ilmoitti, että itäisissä jäsenmaissa olevien taisteluosastojen kokoa kasvatetaan prikaatitasolle.
Ajatuksena on, että Nato-maissa ikään kuin korvamerkitään joukkoja, jotka olisivat tarvittaessa hyvin nopealla aikataululla tiettyjen liittolaisten käytettävissä.
Stoltenbergin mukaan nämä korvamerkityt joukot olisivat lähtökohtaisesti sijoitettuina kotimaihinsa, mutta harjoittelisivat säännöllisesti kohdemaansa joukkojen kanssa.