Helleaallot aiheuttavat Suomessakin vuosittain satoja ylimääräisiä ikäihmisten kuolemia – tutkijan mukaan yli puolet Suomen hellekuolemista tapahtuu sairaaloiden vuodeosastoilla

Helleaallot lisäävät yli 65-vuotiaiden suomalaisten kuolleisuutta merkittävästi. Esimerkiksi kesällä 2018 useamman viikon pituinen helleaalto aiheutti Suomessa lähes 400 ylimääräistä kuolemaa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkija Virpi Kollanus.

– Jos hellekuolleisuutta katsotaan pitkällä aikavälillä 1970-luvulta alkaen, se on vähentynyt – todennäköisesti elintason nousun ja väestön terveydentilan parantumisen myötä. 2000-luvulla helteen haittavaikutukset ovat kuitenkin olleet taas lisääntymään päin, Kollanus sanoo.

– Suomessa on ollut ennennäkemättömän voimakkaita hellejaksoja tihenevään tahtiin, ja myös väestömme on voimakkaasti ikääntyvä.

THL ei ole tutkinut hellekuolleisuutta 2020-luvulla, mutta Kollanuksen mukaan myös koronapandemia on voinut vaikuttaa asiaan, sillä helteellä ja koronaviruksella on samat riskiryhmät. Riskiryhmiin kuuluvat sairastivat vakavampia taudinkuvia, mikä saattoi lisätä entisestään myös heidän herkkyyttään kuumuudelle.

Kansainvälisten tutkimusten mukaan ilmastonmuutos tulee lisäämään hellekuolemia merkittävästi, kertoo kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola Oulun yliopistosta.

– Pahimmalla skenaariolla hellekuolemien määrä lisääntyy jopa 200–400 prosentilla tämän vuosisadan loppuun mennessä, mutta tähän voimme toki vaikuttaa ilmastonmuutosta hillitsemällä.

Hellekuolemariski alkaa kasvaa 65 ikävuoden jälkeen ja lisääntyy voimakkaammin yli 75-vuotiaiden ikäryhmässä, kertoo Kollanus THL:stä. Korkeampi ikä itsessään herkistää helteen vaikutuksille.

– Ikääntyessä lämmönsäätelykyky heikkenee ja elimistö kuivuu helpommin, koska janoa ei tunneta enää yhtä herkästi. Yli 65-vuotiailla alkaa olla enemmän myös perussairauksia, ja kuumuus pahentaa hyvin monien sairauksien oireita, Kollanus huomauttaa.

Kollanuksen mukaan varsinainen lämpöhalvaus on Suomessa erittäin harvinainen kuolinsyy myös helleaaltojen aikaan. Helteen vaikutukset näkyvätkin tilastoissa moniin eri sairauksiin liittyvänä kuolleisuuden lisääntymisenä.

Suurin osa hellekuolemista on yhteydessä sydän- ja verisuonitauteihin, sillä lämpöstressi ja hikoilusta aiheutuva nestehukka kuormittavat sydän- ja verenkiertoelimistöä. Myös hengityselimistö ja munuaiset ovat kovilla.

– Helteiden aikaan lisääntyvät myös esimerkiksi muistisairauksiin, hermoston sairauksiin ja mielenterveyden häiriöihin liittyvät kuolemat, Kollanus kertoo.

Jaakkolan mukaan diabeetikot ovat neste- ja sokeritasapainoon liittyvien syiden takia erityisen herkkiä helteelle. Lisäksi helle saattaa vaikuttaa esimerkiksi nesteenpoistolääkkeiden ja kipulääkkeiden pitoisuuksiin ja johtaa siihen, että lääkityksiä on syytä säätää. Jaakkola suosittelee keskustelemaan asiasta lääkärin kanssa hyvissä ajoin ennen lähestyvää hellejaksoa.

Osa hellekuolemista on niin sanottuja äkkikuolemia, joissa potilas ei ehdi hoidon piiriin. Jaakkola arvioi, että tällaiset tapaukset ovat yleisimpiä syrjäseuduilla: päivystykseen on pitkä matka, ja ambulanssin saaminen vie pidemmän aikaa.

– Tutkimuksista tiedämme, että esimerkiksi aivo- ja sydäninfarkteihin liittyvä kuolleisuus on sitä suurempaa, mitä kauempana ollaan sairaalasta, Jaakkola sanoo.

Kollanuksen mukaan kuolleisuus lisääntyy helteiden aikaan merkittävästi myös sellaisten potilaiden joukossa, jotka ehtivät hoitoon.

Kuolemat lisääntyvät helleaaltojen aikana paitsi kodeissa, myös sosiaali- ja terveydenhuollon hoitolaitoksissa, hoivakodeissa ja sairaaloissa, kertoo Jaakkola.

– Tutkimusten mukaan sisätilojen lämpötilan säätelyllä olisi mahdollista vähentää helteiden haittavaikutuksia ja hellekuolemia aivan ratkaisevan paljon, Jaakkola painottaa.

Kollanuksen mukaan yli puolet Suomen hellekuolemista tapahtuu sairaaloiden vuodeosastoilla. Sairaaloissa on siis helteiden aikaan sellaisia olosuhteita, joista aiheutuu potilaille vakavia terveysriskejä.

– Edes ympärivuorokautinen hoiva ja hoito eivät riitä riskiryhmien suojeluun, jos huonelämpötilat nousevat korkeiksi, Kollanus toteaa.

Kollanuksen mielestä helteen vaikutukset tulisi huomioida kaikkien hoitolaitosten valmiussuunnittelussa, sillä riittämättömien viilennyskeinojen seuraukset saattavat vaikuttaa myös terveydenhuollon toimintaan: jos tilat kuumenevat ja ilman kosteuspitoisuus nousee liikaa, esimerkiksi leikkaussaleja ei välttämättä voida käyttää.

– Riskiryhmien suojaamiseksi on tärkeää estää hoitolaitosten tilojen kuumentuminen. Jos passiiviset keinot – kuten ikkunoiden aurinkosuojaus ja yöaikainen tuuletus – eivät riitä, tulisi käyttää koneellista jäähdytystä. Ja potilaita suojelemallahan suojellaan myös työntekijöitä, Kollanus huomauttaa.