Asiantuntija: Hinnat nousevat myös ruokakaupassa, kun öljy kallistuu
Etlan vanhemman tutkijan Ville Kaitilan mukaan on selvää, että öljyn viimeaikainen hinnannousu tulee nostamaan kuluttajahintoja myös Suomessa. Hänen mukaansa jo vuoden alusta jatkunut nousu on vaikuttanut polttoaineiden hintoihin.
Öljyn hinta rikkoi maanantaina 100 dollarin rajan ja hipoi jo 120 dollarin rajaa. Alkuiltapäivästä hinta oli 105 dollarin paikkeilla barrelilta.
Lentopolttoaineen eli kerosiinin kallistuminen tulee Kaitilan mukaan näkymään lentolippujen hinnoissa. Hän ei kuitenkaan usko, että lippujen hinnat lähtisivät sellaiseen nousuun kuin vuonna 2022.
Tuolloin Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa ja eurooppalaiset lentoyhtiöt eivät voineet enää lentää Venäjän yli Aasiaan.
Öljyn ja maakaasun kallistuminen vaikuttaa lisäksi sellaisten tuotteiden hintoihin, joiden valmistamisessa niitä käytetään raaka-aineena. Tällaisia materiaaleja ovat muun muassa muovi ja erilaiset tekstiilikuidut.
Kaitilan mukaan maakaasun kallistuminen tulee heijastumaan Suomessa myös elintarvikkeiden hintoihin. Maakaasua käytetään muun muassa välituotteena lannoitteiden valmistamisessa.
– Kun lannoitteiden hinta nousee, niin elintarvikkeiden, erityisesti nyt ensivaiheessa peltokasvien, maailmanmarkkinahinnat lähtevät nousemaan, hän sanoo STT:lle.
Hinnan nousu vaikuttanee Kaitilan mukaan viiveellä myös lihan hintaan, kun tuotantoeläinten rehun hinta nousee.
Kaitila pitää viimeaikaista öljyn hinnan nousua merkittävänä ja poikkeuksellisena, mutta turvallisuuspoliittisen tilanteen ja Hormuzinsalmen sulkemisen huomioon ottaen ei yllättävänä.
Hänen mukaansa öljyn hintakehitykseen liittyy paljon epävarmuutta.
– Öljyn maailmanmarkkinahinnan heilahtelut ovat huomattavan isoja. On paljon epävarmuutta, mutta vuoden vaihteesta alkaen jatkunut nousu öljyn maailmanmarkkinahinnoissa kuin myös jalostamoiden marginaaleissa on kyllä merkittävä, Kaitila sanoo.
Marginaalilla tarkoitetaan eroa osto- ja myyntihinnan välillä.
Kaitila korostaa, että vaikutukset riippuvat siitä, onko markkinoiden häiriö väliaikainen vai pitkäkestoinen.
– Jos tilanne kestää pitkään, useamman kuukauden tai jopa puoli vuotta, sen vaikutukset tuntuvat varmemmin kuluttajahinnoissa ja talousnäkymissä.
– Dollari on lisäksi hieman vahvistunut euron suhteen, mistä tulee meille hieman lisäkustannuksia.
Yhdysvallat ja Israel hyökkäsivät Iraniin reilu viikko sitten. Öljyn hinta lähti jyrkempään nousuun helmikuun lopussa, mutta erityisesti viime perjantain jälkeen.
Kaitila arvioi, että pieni viive saattaa johtua muun muassa siitä, että markkinat odottivat Hormuzinsalmen liikenneongelmien olevan vain väliaikaisia.
– Ja sittemmin on korjattu odotuksia, kun markkinat tulivat siihen tulokseen, että kyseessä voi olla pidempiaikainen häiriö, hän sanoo.
Kaitila nostaa esiin myös viime päivien iskut öljyvarastoihin Persianlahdella.
– Iskut tuotanto- tai varastointikapasiteettia on tuhoutunut jossain määrin, mikä myös nostaa hintanäkymiä.
Lähi-idän tilanne ei Kaitilan mukaan vieläkään näy täysimittaisesti hinnoissa.
Kuinka tärkeää Persianlahden öljy ylipäänsä on Suomelle ja Euroopalle?
– Melkein kaikki Persianlahdelta tuleva öljy menee Aasiaan, Kaitila toteaa.
Sillä ei kuitenkaan Kaitilan mukaan ole isossa kuvassa merkitystä, koska vaikutukset näkyvät joka tapauksessa öljykaupassa globaalisti.
– Kun esimerkiksi Kiina joutuu ostamaan öljynsä muualta, nostaa se kysyntää öljylle, jota maailmamarkkinoilla on. Jos Kiina tarjoaa öljystä korkeampaa hintaa kuin mitä me olemme valmiita maksamaan, öljy menee sinne, hän selittää.
– Öljyä kaupataan globaalisti ja täytyy maksaa se, mikä hinta on, hän lisää.
EU:n maihin öljyä tuodaan monista eri maista, muun muassa Yhdysvalloista, Norjasta ja Kazakstanista. Suomi tuo lähes kaiken öljynsä Norjasta.