Naistyypillisiin oireisiin ja sairauksiin apua työterveydestä
Olen ilolla seurannut viime aikoina virinnyttä keskustelua naisterveyden ympärillä.
Erityisen hienoa esimerkkiä aiheen tiimoilta näyttävät Pohjois-Pohjanmaalla neljä edelläkävijäkuntaa. Limingalla, Iillä, Utajärvellä ja Vaalalla on parhaillaan käynnissä yhteinen, EU-rahoitusta saava Työhyvinvoinnin rakentajat -kehittämishanke, jonka yhtenä painopisteenä on tuoda näkyväksi naistyypillisten oireiden ja sairauksien vaikutus työhyvinvointiin.
Mukana hankkeessa ovat myös Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan naistentaudit ja synnytykset sekä Työterveyslaitos.
Oulun yliopiston syyskuussa 2025 tekemä tutkimus paljastaa karun todellisuuden: 77 prosenttia naisista kertoo, että viimeisen puolen vuoden aikana heillä on ollut naisterveyteen liittyviä oireita tai sairauksia, jotka ovat vaikuttaneet kielteisesti heidän työkykyynsä.
Peräti 43 prosenttia vastanneista kertoi tulleensa oireista huolimatta töihin.
Tulokset eivät yllätä, mutta pysäyttävät.
Tietoisuutta naistyypillisistä oireista ja niiden vaikutuksesta työkykyyn on pystyttävä lisäämään.
Oli kyse sitten runsaista ja kivuliaista kuukautisista, hormonaalisesta migreenistä, vaihdevuosioireista, endometrioosista tai muista gynekologisista sairauksista, näille kaikille on edelleen valitettavan yleistä peittely ja vähättely. “Naisen osa elämää” – se on vain kestettävä. Usein naiset eivät itsekään aina tiedosta, kuinka suuri vaikutus oireilla on heidän työkykyynsä.
Tietoisuutta naistyypillisistä oireista ja niiden vaikutuksesta työkykyyn on pystyttävä lisäämään.
Vain puhumalla tietoisuus asian laajuudesta ja vaikutuksista niin yksilöille, työyhteisöille kuin työnantajille lisääntyy. Oireiden asianmukainen hoito työterveydessä on keskeistä työkyvyn ja työssä jaksamisen kannalta. Kun nämä oireet tunnistetaan ja hoidetaan ajoissa, poissaolot vähenevät ja työntekijöiden toimintakyky paranee. Tämä tukee myös osaltaan yritysten tuottavuutta ja tätä kautta koko Suomen talouskasvua.
On myös tasa-arvokysymys, että naistyypilliset oireet ja sairaudet huomioidaan työterveyssopimuksissa siinä missä polvikivutkin.
Kävin kaksi viikkoa sitten työhyvinvointikeskustelun esihenkilöni kanssa, kun sairaspoissaolojeni hälytysraja oli aktivoitunut.
Pyysin esihenkilöä erikseen kirjaamaan keskustelun lopputulemaan, että henkilöllä on ollut esivaihdevuosioireista johtuvia poissaoloja. Vain avoimuutta ja keskustelua lisäämällä pääsemme luomaan parempaa työelämää meille kaikille.