Raportti: Valtion menoja kasvatettiin pysyvästi koronan aikana
Suomessa koronapandemian aikana tehdyt menojen lisäykset valtion budjettiin eivät kohdentuneet kaikilta osin itse kriisin hoitoon. Lisäksi merkittävä osa menolisäyksistä jäi pysyviksi. Asia ilmenee Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) raportista.
Silloisen pääministerin, SDP:n Sanna Marinin, hallitus lisäsi valtion menoja neljässä vuodessa noin 41 miljardia euroa koronan takia. Käytännössä valtion budjetin menotaso oli vuosina 2020–2023 keskimäärin kymmenen miljardia euroa korkeampi vuosittain kuin hallitus oli suunnitellut syksyllä 2019.
Nyt julkaistun raportin mukaan runsaan 40 miljardin euron summa sisälsi valtion budjettiin uusia pysyviä menolisäyksiä, jotka eivät liittyneet koronakriisiin.
VTV:n vanhempi ekonomisti Suvi Kangasrääsiö kertoo STT:lle, että kaikkiaan koronan ulkopuolisten menolisäysten osuus oli noin 23 miljardia euroa eli yli puolet kaikista menolisäyksistä.
Aluksi kasvaneet budjettimenot menivät sinne, minne pitikin.
Vuonna 2020 menolisäyksistä lähes 70 prosenttia meni koronakriisin hoitamiseen liittyviin kuluihin. Näitä olivat esimerkiksi pandemian torjuntatoimet, työttömyystuen laajentaminen ja muut kotitalouksien tulonsiirrot sekä yritystuet ja yritysten pääomittaminen.
Neljässä vuodessa tilanne kääntyi kuitenkin päälaelleen. Vuoteen 2024 mennessä pandemian hoitoon liittyvät menot supistuivat lähes nollaan.
Silti muut menolisäykset kasvoivat ja jäivät pysyvästi korkealle tasolle. VTV:n mukaan valtion budjetin menot nousivat pysyvästi 3,9 prosenttiyksikköä aiempaa korkeammalle tasolle suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Marinin hallitus lisäsi määrärahoja merkittävästi esimerkiksi kuntien, oppilaitosten ja kulttuurilaitosten menoihin. Lisää rahaa kohdennettiin muun muassa maahanmuuttoon ja kotoutumiseen, sairaanhoitopiireille, koulutukseen sekä turveyrittäjille.
Kasvaneista määrärahoista saivat nauttia myös isot liikennehankkeet, kuten pääkaupunkiseudun Länsimetro ja Raide-Jokeri sekä Tampereen ratikka. Myös monet paikallishallinnon kehityshankkeet saivat merkittäviä panostuksia.
Lisäksi maanpuolustuksen menoja lisättiin pysyvästi, mutta ne olivat pienempiä ja VTV:n arvion mukaan perusteltavissa.
Valtionhallinnon puolella menoja kasvattivat muun muassa erilaiset rakennushankkeet ja perusparannukset.
Lisäksi valtionhallinnon tehtäväkenttää laajennettiin, palkkauksia tarkistettiin ylöspäin ja henkilöstöä lisättiin. Myös erilaisia hankkeita ja ohjelmia käynnistettiin.
Siinä missä Marinin hallitus siis nosti muun muassa valtionhallinnon toimintamenoja, on Petteri Orpon (kok.) hallitus leikannut niitä osana julkisen talouden sopeutustoimiaan. VTV:n mukaan osa Orpon hallituksen leikkauksista kuitenkin tosiasiassa vasta pienentää korona-aikana syntyneitä valtionhallinnon määrärahojen puskureita.
VTV:n Kangasrääsiö sanoo, että menotason nosto pysyvästi korkeammalle on yksi osatekijä siinä, että valtion alijäämä on ollut viime vuosina aiempaa suurempi. Tulot eivät ole pystyneet täysin vastaamaan kasvaneisiin menoihin.
– Jos Marinin hallitus olisi ollut maltillisempi menolisäyksissä, tilanne voisi olla nyt parempi, Kangasrääsiö pohtii.
Menolisäykset olivat mahdollisia, koska valtion menokehyksistä ja EU:n finanssipoliittisista säännöistä luovuttiin vuonna 2020 väliaikaisesti koronan takia.
VTV:n viesti on, että jos vastaavia poikkeuksia tehdään jatkossa, hallitusten tulisi pysyä menokehyksissä niiden menojen osalta, joita poikkeus ei suoraan koske.
– Hallitusten tulisi huolehtia siitä, että menokehyksiä kunnioitetaan ja harjoitettu talouspolitiikka ei kasvata julkisen talouden velkaa liikaa. Kehysten tarkoitus on turvata julkisten talouden kestävyyttä, Kangasrääsiö sanoo.