Ihminen keskiöön – myös talouspolitiikassa
Suomi on Euroopan valtiokeskeisin maa, jossa asuvat läntisen Euroopan toiseksi vähävaraisimmat ihmiset. Kyllä, luit aivan oikein.
Julkiset menomme ovat 60 % bruttokansantuotteeseen suhteutettuna. Se on enemmän kuin yhdessäkään muussa EU-maassa. Näin arvioiden Suomea voi pitää Euroopan valtiokeskeisimpänä maana.
Samalla suomalaiset ihmisinä ovat läntisen Euroopan toiseksi vähävaraisimpia. Suomessa kotitalouksien varakkaimpaan kymmenykseen sijoittuu kun omistaa ison omakotitalon Helsingissä ja on pankille neljännesmiljoona euroa velkaa asuntolainana.
Tosiasiat on hyvä tunnustaa. Emme suinkaan ole ’’yksiä vauraimmista’’ kuten ex-pääministeri Sanna Marin perusteli Suomen nettomaksajuutta EU:n elpymisrahastossa. Olemme pikemminkin pienen talon tyttöjä ja poikia, joiden tulisi kyetä huolehtimaan omista eduistaan nykyistä paremmin.
Liiallisella valtiokeskeisyydellä on monet haittapuolensa. Käyköön esimerkistä se, että kovakaan verotus ei riitä kattamaan julkisia menoja. Tämän johdosta velkaannutaan.
Orpo-Purran hallituksen puheista ja seuraavan hallituksen mahdollisesta velkajarrusta huolimatta julkinen velkaantuminen jatkuu nopeana nyt ja tulevia vuosina.
Nyt alkaa olla yhdestoista hetki yli puoluerajojen tunnustaa, että ylitsekäyvä valtiokeskeisyys on merkittävä syy Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnin, työllisyyden ja talouden haasteisiin. Ja mikä pahinta – se periytyy sukupolvelta seuraavalle.
Ehdotankin, että asetamme talouspolitiikassa ihmisen keskiöön. Ryhdymme tavoittelemaan kansalaisten vaurastumista ja kansantalouden kasvua mieluummin kuin velkavetoisesti kasvavaa Euroopan laajinta julkista taloutta.
Uskoakseni meillä on kaikki mahdollisuudet onnistua tässä. Jotta Suomi ja suomalaiset voisivat hyvin tulevaisuudessa, on ajateltava pidemmälle. On ajateltava strategisesti.
On asetettava valtion sijaan keskiöön ihminen. On otettava vastuuta seuraavien sukupolvien hyvinvoinnista. On saatava koko Suomi kasvuun.
Jotta olisimme henkisesti valmiit parempaan, on hyväksyttävä että kansankunnan vaurastuminen ja kasvu tarkoittaa myös yritteliäiden ihmisten vaurastumista. Myös oman naapurin jos niikseen sattuu.
Koko Suomi saadaan kasvuun kun annetaan tilaa ihmisten omille valinnoille ja omalle yritteliäisyydelle. Ja tehdään se kaikilla tasoilla: työpaikoilla, palkansaajien keskuudessa, eläkejärjestelmässä, yrittäjyydessä, sinivalkoisessa omistajuudessa, perhepolitiikassa sekä julkisten palveluiden tuotannossa ja julkisessa omistuksessa.
Pienistä puroista kasvaa suuri virta. Mutta vain jos ollaan valmiit toteuttamaan tarvittavat uudistukset. Toistamalla samaa vanhaa ei kannata odottaa parempia tuloksia.
Konkreettisten asioiden ohella asennemaailma on tärkeä. Danske Bankin vuosittaisen selvityksen mukaan pidämme hyväksyttävämpänä vaurastua lottoamalla kuin yrittämällä.
Jotta olisimme henkisesti valmiit parempaan, on hyväksyttävä että kansankunnan vaurastuminen ja kasvu tarkoittaa myös yritteliäiden ihmisten vaurastumista. Myös oman naapurin jos niikseen sattuu.
Perustin Koko Suomen kasvu ry:n missiolla ’’Ihminen keskiöön ja Suomi kasvuun’. Pyrimme edistämään ihmisen keskiöön asettavaa kasvu- ja talouspolitiikkaa niin keskustan puitteissa kuin yli puoluerajojen.
Syksyn aikana yhdistys on vastaanottanut järjestämässään ideakilpailussa kansanedustajaehdokkailta erinomaisia ehdotuksia talouskasvuun ja julkisen talouden tervehdyttämiseen. Lämpimät kiitokseni ehdokkaille ideoinnista ja hakemuksista.
Hakemusten perusteella yhdistys on tukenut joka kuukausi kasvumyönteisiä keskustaehdokkaita: valtiotieteen ylioppilas Touko Tiilikainen Helsingistä on nostanut hienosti esiin nuorten näkökulman eläkekeskusteluun.
Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Senja Kovaniemi on esittänyt teknologian ja tekoälyn hyödyntämistä mm EU-hankkeiden rahoituksessa. Jyväskyläläinen yrittäjä Moona Seppä nosti keskusteluun käänteentekevän mallin, jolla ihmisiä kannustetaan verotuksellisesti lisätöihin.
Koko Suomen kasvu jatkaa missionsa hengessä ehdokkaiden taloudellista tukemista joka kuukausi aina kevään eduskuntavaaleihin saakka. Olemme sovittaessa ehdokkaiden käytettävissä ja kampanjoiden tukena myös muilla tavoin.
Ihminen keskiöön ja Suomi kasvuun. Koko Suomen kasvu on myös keskustan kasvu.