Väärin perustein turvapaikkaa hakeneita ei pidä palkita oleskeluvilla

Pääkirjoitus

Sisäministeriössä valmistellaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden Suomessa oleskelun laillistamista, kertoi Ilta-Sanomat (24.11).

Hankkeessa laaditaan IS:n mukaan kaksi selvitystä. Toinen koskee pitkään Suomessa laittomasti oleskelleita, toinen kielteisen päätöksen saaneita mutta maahan jääneitä ja työllistyneitä.

Oleskelun laillistaminen koskisi arvioiden mukaan ainakin kolmea tuhatta turvapaikanhakijaa. Suurin osa heistä on saapunut Suomeen suuren pakolais -ja siirtolaisaallon matkassa vuosina 2015-16.

He ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen, mutta tehneet uusia hakemuksia, ja säilyneet vastaanottojärjestelmässä.

Lisäksi Suomessa arvellaan olevan 700–1 100 henkilöä, jotka ovat saaneet kielteisen turvapaikka­päätöksen ja myös maastapoistamis­päätöksen.

He eivät ole lähteneet vapaaehtoisesti, eikä heitä ole tavoitettu viranomaistoimin. Työllistyneiden mutta laittomasti maassa olevien määrästä ei ole arvioita.

MINISTERIÖN hankkeella on inhimilliset puolensa, ja sen kohderyhmä on kohtalaisen rajattu, mutta se antaisi väärän signaalin.

Sehän kertoisi, että kunhan piilottelet laittomasti Suomessa riittävän kauan, oleskelulupa tulee ennen pitkää.

Sellainen viesti leviää.

Kun tällaisesta käytännöstä ei kuitenkaan tulisi pysyvää todellisuutta, viesti olisi vahingollinen. Sitä tulkittaisiin kuin kutsua, ja siirtolaisten salakuljettajat käyttäisivät sitä hyväkseen. Tulijat joutuisivat pettymään.

Tapahtumat Valko-Venäjän rajalla kertovat, kuinka nopeasti ihmissalakuljettajat löytävät uusia mahdollisuuksia, ja kuinka heikkojen toiveiden varaan tulijat heittäytyvät.

Laajempi merkityksensä on sillä, että Suomen oleskeluluvan saanut voi matkustaa muualle Schengen-alueella. Tämäkin korostaa unionin yhteisen maahanmuuttopolitiikan merkitystä.

Suomi toimii sen päätöksen mukaan, minkä turvapaikanhakuprosessi antaa. Siihen pitää myös turvapaikkaa hakevan tyytyä.

SISÄMINISTERI Maria Ohisalon (vihr.) alulle panema hanke on lähtenyt alun perin väärille linjoille. Varsinkaan hankkeen ensimmäistä osaa on vaikea väittää hallitusohjelman mukaiseksi.

Sen henki ja kirjain ovat toisenlaisia:

”Palautuksia toimeen pannaan tehokkaasti…”

Ja:

”… säädetään kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneen henkilön tekninen valvonta.”

Mutta palautuksia ei ole pantu toimeen tehokkaasti, eikä teknistä valvontaa ole saatu aikaan. Niinpä tuhat turvapaikanhakijaa on painunut vuosikausiksi maan alle. Vielä suurempi joukko on käyttänyt hakuprosessia hyväkseen ja venyttänyt oleskeluaan uusilla hakemuksilla.

Lainsäädäntöä ja soveltamiskäytäntöä luvataan hallitusohjelmassa kylläkin ”sen edistämiseksi, että työllistyneet kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet voivat nykyistä joustavammin saada oleskeluluvan työn perusteella.”

Ei kuitenkaan automaattisesti siinäkään.

Ei siis ihme, että hallituksen kahden vahvan puolueen, SDP:n ja keskustan, edustajat eduskunnan hallintovaltiokunnassa torjuivat hankkeen heti, kun mediassa siitä kerrottiin.

LAITTOMASTI Suomeen jääneet turvapaikanhakijat ovat hyvinvointivaltion ongelma. He elävät ilman ihmisoikeuksia, ja ovat siksi hyvin haavoittuvassa asemassa, helposti hyväksikäytettävinä.

Sisäministeriön olisikin pitänyt ottaa selvitystyönsä päälinjaksi hallitusohjelman kirjaus.

Joka tapauksessa pakolaisstatuksen väärinkäyttöyritystä ei pidä palkita. Perusteettomat hakemukset myös haittaavat todellisten turvaa tarvitsevien asioiden käsittelyä.

Meidän on voitava luottaa siihen, että Suomessa turvapaikkaprosessi on laillinen, perusteellinen ja kansainvälisten sopimusten mukainen.

Silloin myös hyväksytään se, että Suomi toimii sen päätöksen mukaan, minkä prosessi antaa. Mutta siihen pitää myös turvapaikkaa hakevan tyytyä.