Ukrainan sota pakottaa myös suomalaiset viimeinkin säästämään energiaa ihan tosissaan

Pääkirjoitus

Suomessa on saatu seurata aika tavalla syrjästä Ukrainan sodan aiheuttamia energiamaailman mullistuksia.

Olemme selvinneet, vaikka Venäjältä ei enää tuoda sähköä eikä maakaasua. Raakaöljyn tuonti loppunee kesän aikana, mutta öljytuotteita vielä tuodaan.

Polttonesteiden hinta on noussut tosin rajusti. Myös uusien sähkösopimusten taksat ovat kokonaan toisenlaiset kuin vuosi tai kaksi sitten.

Mutta syksyn tultua saadaan Suomessakin varautua toisenlaisiin otsikoihin. Näin ainakin Huoltovarmuuskeskuksen energiahuolto-osaston johtaja Pia Oesch varoittaa:

Suomessa voi olla ensi talvena 1970-luvun energiakriisin kaltainen tilanne (Talouselämä 5.7.). Sähkö, polttoaineet ja lämmitys voivat olla todella kalliita.

Kiitos viisaiden päättäjien, Suomi on onneksemme varautunut maailman mitassa ajatellen hyvin.

HUOLTOVARMUUSKESKUS seuraakin tilannetta huolestuneena ja varautuu pahimpiinkin skenaarioihin. Niiden mukaan jopa sähkön toimituskatkokset voivat olla mahdollisia, vaikkakaan Oesch ei vielä itse niihin usko.

Alkusyksystä tiedetään enemmän.

Sähkötilanteen kannalta on oleellista, saadaanko Olkiluoto 3 -ydinvoimala käyttöön suunnitellusti joulukuussa.

Olkiluodon kolmas yksikkö lisää sähköntuotantomme peruskapasiteettia viitisentoista prosenttia. Sen tuotanto ei riipu vuoden- tai vuorokaudenajoista eikä säätilasta.

Silti tuontitarvetta jää. Hintoja nostaa eurooppalainen kysyntä. Lähes kaikki Euroopan maat pyrkivät korvaamaan venäläisiä energianlähteitä muilta markkinoilta.

Kiitos viisaiden päättäjien, Suomi on onneksemme varautunut maailman mitassa ajatellen hyvin.

SILTI Suomessakin on varauduttava myös omien tapojen muutoksiin.

”Meillä ei ehkä ole sitä energiaa ihan siinä määrin käytettävissä, mitä on kymmenet viime vuodet totuttu”, Oesch sanoo. Ja joka tapauksessa energia on kalliimpaa.

Hänen mielestään kotitalouksissakin on syytä ensi talvea ajatellen pohtia, riittäisikö matalampi huonelämpötila tai voisiko saunassa käydä harvemmin kuin nyt.

Plus tietysti kaikki energiansäästövinkit, joita media on kohta pullollaan.

Paljon puhutusta energiansäästöstä voikin tulla nyt viimeinkin todellisuutta. Hinta kun on kova konsultti.

”Viisaaseen energian käyttöön on varmaan jokaisen varauduttava”, Oesch sanookin.

ENERGIAN hinnan kallistuminen merkitsee hiilidioksidipäästöjen ja kulutuksen vähenemistä. Tämä on myönteistä ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta.

Kuluva kesäkin on taas näyttänyt, että tätä työtä ei sovi unohtaa toivottavasti ohi menevien energiaongelmien takia.

Ilmasto lämpenee, ja sillä on ikävät seurauksensa ihmiskunnalle. Ne tulevat vielä paljon kalliimmiksi kuin kohoavat sähkötariffit tai bensapumpun kiihtynyt rallatus.

Eurooppalainen energiakriisi on suora seuraus Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Suomalaiset ovat tuominneet hyökkäyksen yksissä tuumin, ikään kuin oman isänmaan puolustamisena.

Samaa yksituumaisuutta ja solidaarisuutta sopii harrastaa mahdollisen suomalaisenkin energiakriisin keskellä. Politiikkapelin nappulaksi aiheesta ei ole.