Ruotsin täytyy kestää valitsemansa politiikan seuraukset

Pääkirjoitus

Ruotsissa on noussut kohu suunnitelmista, joiden mukaan Norja, Tanska ja Suomi saattaisivat avata rajansa näiden kolmen maan kansalaisille, mutta Ruotsia ei tähän joukkoon otettaisi.

Ruotsia karsastetaan, sillä sitä pidetään terveysriskinä. Sen covid-19 -taudin tartunta- ja kuolleisuusluvut ovat paljon korkeammat, eivätkä muut halua riskeerata omaa tilannettaan.

”Ruotsin koronavirustilanteen vuoksi ruotsalaiset muodostavat Suomelle terveysriskin, kun nyt suljetut rajat joskus avataan”, sanoi THL:n johtaja Mika Salminen suoraan ja kaunistelematta Ruotsin yleisradioyhtiölle SVT:lle (HS 22.5.).

Kuluneella viikolla levinnyt uutinen Oxfordin yliopiston laskelmista hätkähdyttää. Sen mukaan kuolleiden määrä on ollut Ruotsissa miljoonaa asukasta kohden toukokuussa usean päivän aikana jopa korkein maailmassa.

Ero muihin Pohjoismaihin on valtava. Ruotsissa on kuollut covid-19 -tautiin yli 3900 ihmistä, Tanskassa noin 560, Suomessa hieman yli 300 ja Norjassa noin 240.

Koronavirus on siis levinnyt Ruotsissa paljon laajemmalle kuin muissa Pohjoismaissa.

Norja, Tanska ja Suomi ovat suhtautuneet kriisin hoitoon tiukemmin kuin Ruotsi. Ne ovat rajoittaneet kansalaisoikeuksia lainsäädännölläkin, kun taas Ruotsi on pitäytynyt suosituksissa. Ruotsi onkin valinnut toisenlaisen tien kuin useimmat muut maailman maat.

Kumpi tie on oikea? Sen näemme vasta myöhemmin.

Kukaan ei tiedä vielä kaikkia viruksen vaikutuksia. Emme tiedä varmasti edes sitä, antaako taudin sairastaminen suojan vai ei – ja jos antaakin, kuinka hyvän ja pitkäkestoisen.

Norjan, Tanskan ja Suomen linja on kuitenkin säästänyt ihmishenkiä Ruotsin tiehen verrattuna. Ne haluavat jatkaa linjaansa, ja niillä on siihen oikeus.

Myös EU:n periaate vapaasta liikkuvuudesta on heitetty pandemian ajaksi romukoppaan. Kun monissa maissa on toteutettu ulkonaliikkumiskieltojakin, ei vapaata rajojen ylitystä voi perustella mitenkään.

Ruotsalaisille kysymys pohjoismaisesta liikkuvuudesta on vaikea. Varsinkin yhteydet Tanskaan ja Norjaan ovat vilkkaat. Suomi on rajanaapuri pohjoisessa, ja lauttaliikenteen myötä meren yli.

Ei siis ihme, että pohjoismaiseen eristykseen joutuminen kuohuttaa mieliä, varsinkin, kun Ruotsissa on alettu pelätä laajemminkin ”paarialuokkaan” joutumista maailmalla.

Voi olla, että tätä eivät Ruotsin strategit tulleet ajatelleeksi. On suuri henkinen isku yhdelle maailman ykkösluokan maista joutua muiden hyljeksimäksi.

Mutta ei Ruotsin strategiaa ole helppo muuttaakaan. Silloin kysyttäisiin heti, kuolivatko sadat tai ehkä jopa tuhannet väärän valinnan vuoksi.

Epidemia ei saa kuitenkaan särkeä pohjoismaista yhteistyötä. Siinäkin yhteistyössä on ymmärrettävä, että valtioiden on vaalittava ennen muuta omien kansalaistensa turvallisuutta.

Sitä paitsi on hyvä muistaa, että jokainen pohjoismaa teki alun perin itse omat ratkaisunsa. Kukaan ei silloinkaan kysynyt yhteistyön perään.

Myös EU:n periaate vapaasta liikkuvuudesta on heitetty hetkeksi romukoppaan. Kun monissa maissa on toteutettu pitkään kestäneitä ulkonaliikkumiskieltojakin, ei vapaata rajojen ylitystä voi perustella mitenkään.

Suomesta ei ole pyritty mestaroimaan muiden maiden toimia pandemian hoidossa, vaikka Ruotsin tautikehitystä onkin seurattu kasvavan ihmetyksen vallassa. Jokainen maa on valinnut omat keinonsa viruksen hillitsemiseksi.

Mutta jokaisen maan on kannettava itse myös politiikkansa seuraukset.