Kapitalistinen punapääoma
”Jos tehdään aidosti bisnestä, niin kyllä sitä pitää samalla tavalla kohdella kuin mitä muuta tahansa bisnestä, jolloin myös verot pitää maksaa”, linjasi SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne viikonloppuna (IL 26.3)
Linjaus oli vastaus kysymykseen ay-liikkeen osinkojen verottamisesta. Osingoista ei makseta veroa, koska ay-järjestöt ovat yleishyödyllisiä yhdistyksiä.
Vuosikymmenten kuluessa järjestöistä on tullut merkittäviä pääomasijoittajia ja vallan käyttäjiä erilaisissa taloudellisissa yhteisöissä.
Mistään pienistä summista nykyaikaisessa punapääomassa ei ole kysymys, sillä ay-liike hallinnoi miljardien eurojen pääomia eri yhteisöissä. Yleisradion MOT-ohjelman mukaan ay-liike on nostanut 50 miljoonan euron arvosta osinkoja viimeisen viiden vuoden aikana.
Muutama vuosikymmen sitten oli helppo vastata kysymykseen: ”Kenen joukoissa seisot, kenen lippua kannat”. Niin ay-liikkeessä kuin työväenliikkeessä ryhmityttiin punaisten lippujen alle, vastustettiin kapitalismia ja äveriäitä pääoman kerääjiä.
Kun ay-liike hakee pääomille parasta tuottoa, toimintaa ohjaavat sijoittajien alhaisimmat voitonpyyteet. Silloin eivät ratkaisuja ohjaa kansantaloudelliset – eivätkä sosiaaliset perusteet. Ay-liikkeen toimintaa on vaikea perustella ”yleishyödylliseksi”.
Punapääoman taloudellisten ja sosiaalisten arvojen ristiriita on putkahtanut julkisuudessa esiin silloin tällöin esiin. On puhuttu Valtakunnallisen vuokratalo-osuuskunta VVO:n vuokrankorotuspäätöksistä ja osinkojen jaosta. Jo pitkään on keskusteltu työeläkelaitosten yhteiskuntavastuusta ja sijoituspolitiikasta.
Oman lisänsä keskusteluun tuovat linjaukset punapääoman käytöstä, ruokitaanko sillä kansainvälistä kapitalismia vai rakennetaanko kansantaloutemme yhteisvastuullista nousua.
Keskustelun voi ennakoida kärjistyvän, kun ay-liikkeen vaikutusvalta kasvaa työeläkelaitosten hallituksissa. Samalla kun varat pitäisi sijoittaa mahdollisimman tuottavasti, pitäisi varmistaa että Suomessa riittää tulevaisuudessa työtä ja palkanmaksajia.
Rahastoinnilla ei kateta maksussa olevia eläkkeitä. Pitää muistaa, että jokainen sukupolvi maksaa eläkkeellä olevien sukupolvien eläkkeet. Pääomatuotto ei yksin riitä, tarvitaan kotimaisia työpaikkoja.
1960-luvulla työeläkejärjestelmän käynnistymistä ja yleistä hyväksyttävyyttä helpotti takaisinlainaus, jolla vauhditettiin yritysten investointeja ja luotiin uusia työpaikkoja. Kaikki hyötyivät. Järjestelmät olivat aidosti yleishyödyllisiä.
Ay-liikkeen yhteiskuntavastuuta ja yleishyödyllisyyttä peilataan monesta eri näkökulmasta, kun yhteiskuntasopimuksen eri vaiheita jälkeenpäin puidaan.
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne tarttui vääjäämättä esiin nousevaan keskusteluun. Punapääomasta riittää puhetta. Vaikenemalla ei asia katoa.