Vanhustenhoidossa tarvitaan FFP-luokan kasvomaskit
Nykyiset viranomaisten antamat ohjeet ja suositukset eivät suojaa riittävästi työntekijöitä ja asiakkaita koronavirustartunnoilta vanhustenhoidossa.
Työnantaja vastaa työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta työssä ja päättää riskinarvioinnin perusteella tarvittavasta suojauksesta. Tästä huolimatta moni työnantaja nojaa viranomaisten antamiin ohjeisiin ja toimii niiden mukaan, vaikka työ vaatisi tehokkaampaa suojautumista.
Näyttää siltä, että Suomessa suojavarusteiden käyttöä ohjeistetaan niiden saatavuuden mukaan.
Viime keväänä yleistä maskisuositusta ei annettu, koska kirurgisia maskeja ei ollut riittävästi saatavilla. Nyt FFP2-luokan maskien kohdalla tuntuu olevan sama tilanne: niitä ei ole kaikille tällä hetkellä saatavilla, joten suosituksia ei anneta.
Mielestäni saatavuus ei saa ohjata suosituksia, vaan niiden tulee pohjata puhtaasti terveysturvallisuuteen. Hankinnoissa on oltava nykyistä nopeampi ja ennakoivampi.
Vuoden 2020 loppuun mennessä koronaan oli sairastunut lähes 1 500 lähi- ja perushoitajaa. Kun hoitaja sairastuu työssään koronaan, on se todettava ammattitaudiksi.
Tammikuun loppuun mennessä Tapaturma-asiain korvauslautakunta oli käsitellyt kaikkiaan vain 206 tapausta, joista 167 hyväksyttiin ammattitautina. Ammattitautitapauksia on todellisuudessa huomattavasti enemmän.
Tartuntojen suuri määrä kertoo siitä, etteivät suojavarusteet ole olleet riittävän tehokkaita. Työpaikoilla tehdään liian harvoin riskinarviointia tai riskinarvioinnin pohjalta ei tehdä riittäviä toimenpiteitä.
Koronapotilaita hoidetaan sairaaloiden lisäksi myös vanhusten ympärivuorokautisessa hoidossa ja riski taudin leviämiseen on suuri.
Vanhustenhoidossa kasvomaskien tulisikin olla vähintään FFP2-standardoituja, myös muita kuin koronapotilaita hoitavilla työntekijöillä.
Kasvomaskin käyttäminen on raskasta ja on todella tärkeää, että työntekijät voivat pitää riittävästi taukoja ja työajat ovat kohtuullisia. Myös lomat on voitava pitää suunnitellusti.
Jaksamiseen on nyt kiinnitettävä erityistä huomiota ja suunniteltava työprosessit poikkeuksellinen tilanne huomioiden.
Olen todella huolissani hoitajien koronatartunnoista, sillä seuraukset ovat kauaskantoiset.
Tauti on osalle kohtalokas ja vaikka taudin sairastaisikin lievänä, voivat sen aiheuttamat pitkäaikaisvaikutukset terveyteen, toimintakykyyn ja työkykyyn olla mittavat. Työstä on tullut entistä kuormittavampaa ja moni joutuu pohtimaan työn aiheuttamia riskejä ja omaa jaksamistaan.
Poikkeuksellinen kriisitilanne, joka on vaikuttanut merkittävästi hoitajien koko elämään, täytyy korvata rahallisesti. Hoitajien koronakorvauksen maksaminen kuuluu selkeästi maan hallitukselle tällaisessa kriisitilanteessa.
Silja Paavola
puheenjohtaja
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer