Tähtäimessä kunnat
Olemme saaneet viime aikoina seurata toinen toistaan upeampia urheilusuorituksia niin kotimaisilla kuin kansainvälisilläkin areenoilla. Jatkoa on varmasti luvassa, kun olympialaiset Pariisissa, kivääripracticalin MM-kilpailut Limingassa ja monet muut lajit järjestävät kesäiset kilpailunsa.
Urheilijoiden tekemistä ja menestystä on aina ilo seurata. Erityisen iloinen olen siitä liikunnan ilosta, mitä he ympärilleen luovat. Iso kiitos kuuluukin urheilijoille, heidän tukijoukoille ja urheiluseuroille.
Kiitos kuuluu myös kunnille, jotka omalla toiminnallaan mahdollistavat puitteet harrastaa ja luovat alustan mistä ponnistaa niin oman hyvinvoinnin lisäämiseen, kuin ihan sinne maailman huipuille saakka.
En voi kuitenkaan olla miettimättä, miten kunnat tulevaisuudessa pystyvät vastaamaan näihin tarpeisiin. Puheissa ja kirjoituksissa vilistää lauseita siitä, kuinka tulevaisuuden kunnan tulee keskittyä kuntalaisten hyvinvoinnin edellytyksien luomiseen ja kuinka ennaltaehkäiseviin palveluihin tulee satsata.
Mutta miten tämä käytännössä toimii, kun kunnilta viedään rahat?
Viime vuoden marraskuun surullisen kuuluisa ’Black Friday’ leikkasi kuntien valtionosuuksia merkittävästi. Avustukset mm. liikuntapaikkarakentamiseen vähenevät ja nyt valmistelussa oleva, toki tarpeellinen, kuntien rahoitusjärjestelmän uudistaminen tuo mukanaan paljon epävarmuutta etenkin niille kunnille, jotka ovat hoitaneet talouttaan ja prosessejaan hyvin jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti.
Rahoitusjärjestelmän uudistuksen yksi lähtökohta on saada korjattua hyvinvointialueuudistuksen yhteydessä syntynyt haaste, jossa osassa kunnissa valtionosuudet kääntyivät negatiiviseksi. Tarkoittaen sitä, että kunta joutuu maksamaan valtiolle siitä, että saa tuottaa lain määräämiä palveluja.
Kun järjestelmää nyt uudistetaan siten, että kokonaisrahamäärä ei tule lisääntymään, on hyvin todennäköistä, että valtionosuudet pienenevät entisestään.
Miten käy siis niissä kunnissa, joissa jatkuva parantaminen on ollut pitkään jo osa tekemistä ja tätä myöden palvelut sekä prosessit on hiottu erinomaiseen kuntoon? Mistä voidaan enää nipistää, jos valtionosuudet pienenevät entisestään? Huoli on aiheellinen.
Rahoitusjärjestelmän uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2026. Toivotaan että selvitysten ja valtionosuusperusteiden viilausten jälkeen uudistus ei huononna tilannetta entisestään, ja että kunnilla on myös tulevaisuudessa aidosti mahdollisuus kantaa kortensa kekoon.
Senja Kovaniemi
kunnanvaltuutettu (kesk.)
Liminka
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/