Raideinvestoinneilla resilienssiä
Elämme nyt korona-viruksen aiheuttamaa kriisiaikaa, jonka jälkeen yhteiskuntamme ei palaa täysin ennalleen. Tärkeimmäksi asiaksi tulisi nousta sekä kansalaisen, että yhteiskunnan kyky sopeutua erilaisiin kriiseihin.
Asuminen, tapa tehdä töitä, liikkuminen ja vapaa-ajan vietto tulevat muuttumaan totutusta.
Koronasta selvittyämme alkaa elvytys. Silloin kysymyksen on kuuluttava: miten investoinnit elvytyksen lisäksi edistäisivät yhteiskunnan ja kansalaisten kykyyn sopeutua ja selviytyä, resilienssiä.
Nykyinenkin koronakriisi on vakavimmillaan tiheimmissä keskittymissä, joissa ihmiskontakteja ja liikkumista kontaktien välillä on paljon. Täydet metrot ja bussit, tiivis työympäristö ja vapaa-ajan vietto runsaine lentomatkoineen ovat otollinen ympäristö viruksen leviämiselle.
Kansakuntien välillä tässä ei ole eroa. Erityisesti tiheimmissä keskittymissä yhteiskunnan selviytymiskyky on erilaisten verkkoriippuvuuksien, kyberuhkien, väestökehityksen, ilmastonmuutoksen ja muiden, ennakoimattomien yllätysten takia entistä useammin koetuksella.
Raideinvestoinnit ovat hyvä keino elvytykseen. Ne ovat elvytyksen lisäksi oiva keino myös resilienssin lisäämiseen. Se toteutuu, kun asumista siirtyy Ruotsissa ja Keski-Euroopassa jo ennen koronaa alkaneen kehityksen mukaisesti enemmän suurkaupunkien väleille pikkukaupunkeihin ja kyliin.
Parhaillaan pakko opettaa etätyötä kaikissa mahdollisissa muodoissa ja muutaman kuukauden jälkeen asioita katsotaan paljolti uudesta kulmasta ja kysytään, mitä nyt.
Juha Kuisma on hyvin valottanut, miten väljempi asuminen eri sopeutumismahdollisuuksineen lisää resilienssiä,
Suunnittelua varten perustettujen hankeyhtiöiden on tartuttava Taloustutkimuksen selvityksen johtopäätökseen Helsinki-Tampere-välin vaihtoehtojen kasvuvaikutuksista: Moottoritietä myötäilevä paikallisjunaliikennettä tukeva pääradan kehittäminen on selkeästi enemmän kasvutekijä.
Rakentamalla oikorata myös Espoosta Saloon moottoritietä myötäillen sen pohjoispuolella on mahdollisuus luoda tulevaisuudessa toimiva paikallisjunayhteys länteen Helsingistä aina Uuteenkaupunkiin asti.
Uusilla nopeilla paikallisjunilla, jotka ovat keveitä, kiihtyvät nopeasti ja ajavat 160 km/h, asemapaikat taajamien yhteydessä ja merkittäväksi kasvava etätyön määrä ovat Varsinais-Suomenkin mahdollisuus.
Saloon on kasvamassa vihreän teknologian klusteri: akkutehdas, valmistuva kiertotalouspuisto ja jätevoimala, jonka piipusta koelaitos ottaa hiilidioksidin synteettisen metaanin raaka-aineeksi, viennin Aasiaan aloittanut aurinkokennotehdas ja runsaasti kansainvälisiä palkintoja saaneet LED-teknologiayritykset. Unohtamatta IOT-Campusta.
Nämä yhdistyneenä pääkaupunkisedun kasvu- ja kustannuspaineisiin, Turun vahvaan kehitykseen ja Uudenkaupungin autotehtaan vaikutuksiin muodostavat kokonaisuuden, josta nopean paikallisjunaliikenteen avulla saadaan kansantaloudelle ja aluekehitykselle paljon enemmän kuin osiensa summa. Näistä elpyy kansantalous.
Sekä Turun että Tampereen suunnan radoilla voidaan edistää asumista hyvässä ympäristössä lähellä luontoa ja toimivalla paikallisjunaliikenteellä turvata monipuoliset työmahdollisuudet. Näin kasvaa resilienssi.
Nämä utopiat toteutuvat vain moottoritietä myötäilevillä Lahden radan tasoisilla nopeilla (alle 250 km/h) ja kapasiteetiltaan riittävillä radoilla. Järjettömän kalliit suurnopeusradat ovat koronan jälkeen pois laskuista.
Ismo Saari, Salo