Politiikkaan tarvitaan enemmän kykyä kuunnella ja halua oppia
Jokainen on varmasti kokenut, miten maailma on hyvän keskustelun jälkeen vähän selkeämpi.
Antoisan ajatustenvaihdon jälkeen kokee tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi. Samalla on saanut oivaltaa jotain uutta ja avartaa omaa ajatteluaan.
Milloin viimeksi olet käynyt politiikan ympyröissä tällaisen keskustelun?
Varsinkin julkisuuden kautta aitoa keskustelua käydään vähän. Ilmapiiri on kärjistynyt. Vastakkainasettelusta saa räikeimmät otsikot, ja se houkuttaa myös politiikassa toimivia luomaan tällaisia asetelmia.
Politiikka typistyy helposti mustavalkoisiksi yksinkertaistuksiksi. Ihmiset leimataan herkästi tiettyjen ryhmien edustajiksi ja ennakkoluulot jylläävät.
Kynnys lähteä mukaan politiikkaan nousee. Ajatuspaja Alkion kyselytutkimuksen mukaan nuoret eivät halua olla julkisuudessa esillä, alttiina arvostelulle.
Toiseksi suurimpana esteenä yhteiskunnalliseen toimintaan tai päätöksentekoon osallistumiselle 15-29 -vuotiaat pitävät asioiden monimutkaisuutta ja vaikeutta.
On demokratian kannalta ongelmallista, että suuri osa suomalaisista kaihtaa julkiseen keskusteluun osallistumista.
Keskustankin on katsottava peiliin. Jos puoluetoiminta ei opeta keskustelemaan rakentavasti, hukkaamme jotain olennaista sivistyspuolueen olemuksesta.
Keskustelun laiminlyönti rapauttaa koko puoluetta. Mitä monimutkaisempia asiat ovat, sitä suuremmalla syyllä politiikkaan tarvitaan enemmän tilaisuuksia tarkastella asioita eri näkökulmista.
Keskustelun johtaminen vaatii työtä.
Puoluevaltuusto on hyvä paikka lähteä kehittämään puolueen sisäistä keskustelukulttuuria. Tarvitaan koulutusta ja harjoittelua. Kaiken pohja on avoin dialogi, joka mahdollistaa uuden oppimisen ja yhteisen ymmärryksen lisäämisen.
Dialogi vahvistaa keskustaa, sillä se luo pohjan yhteisen, omaleimaisen linjan luomiselle.
Karri Kallio
Liina Tiusanen