Olemme Euroopassa ja Natossa, entä nyt?
Venäjän törkeä hyökkäys Ukrainaan avasi meille silmät. On liittouduttava. Olemme merkittävässä roolissa Natossa, koska meillä on suuri armeija, joka on myös suhteellisen hyvin koulutettu ja varustettu. Meillä on pitkä raja Venäjää vastaan.
Parannamme suorituskykyämme koko ajan, vaikka se maksaa paljon, mutta se on vain tehtävä. Kuitenkin maailmassa on arvaamatonta kehitystä, johon on valmistauduttava hetkeäkään hukkaamatta. Ukrainan sota, sota Lähi-idässä ja Kiinan tulevat toimet Aasiassa, asettavat maailman ja meidät aivan uusien, laajojen haasteiden eteen ja mahdollisesti hyvinkin nopeasti. Kiinan lähivuosien tilanteen kehitystä Etelä-Kiinan meren alueella pidän kaikkien vakavimpana maailman ja etenkin Euroopan kannalta.
Suomi elää ulkomaankaupalla. Venäjän toimet muuttivat totaalisesti meidän asemaamme. Itäraja on kiinni ja se pysyy ainakin seuraavat 10 vuotta.
Tämä kauppasuuntamme on suljettu Aasiaan asti. Venäjä tekee koko ajan hybridioperaatioita Suomessa ja Suomea vastaan. Sillä on kyky tehostaa tätä toimintaa paljon.
Siviiliyhteiskunnan varautumista on kehitettävä heti. Olemme täällä ”saaressa” Euroopan koillisnurkassa. Helsinki-Vantaa on kiinni Aasian lennoilta, koska Venäjän yli ei voida lentää. Ulkomaankaupan merikontit on tuotava tyhjinä Keski-Euroopasta meidän satamiimme, koska Venäjälle ei mene lännestä rahtia.
Pietarista palaaviin kontteihin saimme aiemmin vientitavaramme halvalla. Tämä maksaa nyt. Jotta meidän kauppamme ja toimintamme olisi Brysselissä kiinnostavaa, meidän on kyettävä tehostamaan toimintaamme. Me emme voi jäädä rannalle ruikuttamaan, vaan on tartuttava härkää sarvista. On tehtävä ratkaisuja, joilla turvataan pääsymme Eurooppaan kaikissa tilanteissa ja nimenomaan Euroopan halu pitää meidät siellä.
Meidän on rakennettava EU:n tulella yhteydet niin, ettei mahdollinen sota Itämerellä estä meidän ulkomaankauppaamme, josta me elämme. On rakennettava yhteys Turusta Tukholmaan, niin että ulkomaankaupan tuotteet pääsevät kaikissa tilanteissa sitä kautta Rotterdamiin, ja sieltä tuleva takaisin.
Miksi Rotterdamiin? Siksi etteivät isot valtamerialukset pysähdy pelkästään meidän vientimme takia satamiin. Onko yhteys meren päällä vai alla, on insinöörien murhe. Me kuljetamme nyt tuotteet pienemmillä aluksilla Suomen ja Keski-Euroopan väliä.
Kun rakennamme yhteyden Tukholmaan, saamme Tukholman metropolialueen sekä Suomen puolella Turku–Helsinki–Tampere-alueet integroitua yhdeksi teollisuuden, kaupan, koulutuksen sekä työvoiman yhteisalueeksi. Näin on käynyt Ruotsin ja Tanskan välisen sillan vaikutuksesta.
On syytä lopettaa henkilöliikenteestä keskustelu käsiteltäessä Turun tunnin junaa. Meidän kaupallemme sillä on suurempi merkitys ja tarve. Me tarvitsemme joka päivä noin 20–24 tavarajunaa ulkomaankaupan kuljetuksiin. Tulevat kontit on saatava joka tilanteessa pääkaupungin seudulle, koska siellä ovat kaupan suuret logistiikkakeskukset, josta tavarat jaetaan edelleen muualle maahan.
Ulkomaankuljetusten tarve tulee kasvamaan, koska EU on määrittänyt, että meillä on oltava joka maassa omaa akkutuotantoa muutaman vuoden kuluessa. Tuotannossa tarvittavia kriittisiä metalleja löytyy Euroopassa pääosin vain Suomesta sekä Ruotsista.
Miksi emme vie tavaroitamme Jäämerelle tai Pohjois-Ruotsiin, Norjaan? Koillisväylä ei ole turvallinen sään eikä Venäjän vaikutusten takia. Vientimme on saatava suureen valtamerisatamaan ja Rotterdam taitaa olla paras vaihtoehto. Toisekseen, jos rakennamme yhteyden meidän ”tyhjästä” Pohjolasta Ruotsin vastaavaan, jäämme vaille koulutuksen, jo olevan teollisuuden, osaamisen ja työvoiman olemassa olevaa vaihtoehtoa.
Miettikäämme vain, kuinka monta yliopistoa ja korkeakoulua on esitetyssä vaihtoehdossa molemmin puolin lahtea valmiina yhteistyöhön. On valmista huipputeknologiaa, osaamista jne. Ja taitaa näille alueille asettua myös valtaosa meidän työperäisestä maahanmuutostamme.
Nyt on unohdettava siltarump politiikka, jos aiomme selvitä. Katse on luotava kyllin pitkälle tulevaan. Sotilaallisen tarpeen yhteydet voidaan turvata Perämeren ympäri.
Mauri Ikonen
Masku
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/