Open Navbar
Close Navbar
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
  • Mediatiedot
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Lataa uutissovellus
Lataa Suomenmaa-sovellus: IOS / Android
  • Mediatiedot
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Lataa uutissovellus
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
Haku
Politiikka

Olga Oinas-Panuma kysyy hallitukselta poliisien sakkotavoitteista: ”Tavoite ei voi olla maksimaalinen sakottaminen”

19.11.2026 17:34
Lue lisää 
Mielipide
(Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva)

Nato-jäsenyyden hakemiseen liittyisi suuria riskejä

Paavo Väyrynen 27.3.2022 14:26, muokattu 27.3.2022 14:27
a– a+
Mielipide

Suomessa on meneillään ennennäkemätön kampanja sen puolesta, että hakisimme jäsenyyttä sotilasliitto Natossa.

Tämän kampanjan rinnalla kerta kaikkiaan kalpenee se aivopesu, jota harjoitettiin maamme liittämiseksi Euroopan unioniin. Nyt mukana ovat myös vahvat ulkomaiset voimat.

Kampanjoinnissa on vedottu väkevästi tunteisiin. Aseena on ollut erityisesti se pelko, jonka Venäjän hyökkäys Ukrainaan on saanut aikaan. Ihmisiä on peloteltu väittämällä, että Venäjä aikoisi hyökätä myös Suomeen.

Toinen ase on ollut mielikuvapolitiikka. Osa suomalaisista väheksyy omaa maatamme ja kulttuuriamme, meidän pohjoismaista arvomaailmaamme ja meidän tapaamme hoitaa yhteisiä asioitamme. Suurimpia länsimaita ihaillaan ja niihin halutaan samaistua.

Ollaksemme ”aito länsimaa” meidän tulisi kuulua kaikkiin lännen järjestöihin, kuten Martti Ahtisaari asian ilmaisi. Kuitenkin Pohjoismaat ovat edistyneimpiä länsimaita, joilla on myös paras kansainvälinen imago.

Suomalaisille ei ole kerrottu, mitä jäsenyys Natossa käytännössä merkitsisi. Ei ole kerrottu, mitä todellista hyötyä siitä voisi käytännössä olla. Vielä vähemmän on kerrottu jäsenyyteen liittyvistä kielteisistä puolista.

Näistä asioista esitin oman näkemykseni perjantaina julkaisemassani blogissa ”Suomen Nato-jäsenyydessä ei olisi mitään järkeä”.

Odotan, että Nato-jäsenyyden ajajat loan heiton sijaan osoittaisivat, missä olen heidän mielestään väärässä.

Nato-jäsenyyden kannattajat ovat ilmoittaneet luottavansa siihen, että Suomen jäsenyyshakemus hyväksyttäisiin. Tämä on perustunut johtavien jäsenmaiden edustajien ilmoituksiin, että he tukevat Suomen jäsenyyttä.

Toisaalta Nato-jäsenyyden kannattajatkin ovat myöntäneet, että jäsenyyden hakemiseen liittyy riskejä.

Suurin riski olisi tietysti se, että hakemusta ei hyväksyttäisi. Kelvoton yritys saattaisi pahasti heikentää Suomen asemaa sekä yleisesti että erityisesti suhteessa Venäjään.

Toinen riski liittyisi aikajaksoon hakemuksen jättämisestä sen hyväksymiseen.

Sinä aikana Suomen asema olisi samankaltainen kuin Ukrainan tilanne oli ennen Venäjän hyökkäystä. Olisimme ryhtyneet hakemaan Naton jäsenyyttä, jota Venäjä vastustaa.

Venäjä on ilmoittanut, että Suomen jäsenyydellä olisi sotilaallisia ja poliittisia seurauksia.

Niitä olisivat ainakin ne muutokset Venäjän sotilasstrategiassa, joista edellisessä blogissani kirjoitin.

Venäjä ilmeisesti lisäisi voimakkaasti Pietaria suojaavaa sotilaallista varustautumistaan. Muurmannin ratayhteyttä ryhdyttäisiin vahvistamaan ja senkin turvaksi sotilaallista voimaa lisättäisiin.

Sotilaalliset jännitteet Suomen lähialueilla kasvaisivat voimakkaasti. Meidän välillämme olisi Venäjän raskaimmin varustettu ulkoraja.

Siltä varalta, että Naton kanssa syntyisi sotilaallinen selkkaus, Venäjä varautuisi iskemään ensimmäiseksi ja kovaa nimenomaan Suomessa oleviin sotilaallisiin kohteisiin, joita se pitäisi välittömänä uhkana strategisesti tärkeiden kohteittensa turvallisuudelle.

Tämä olisi sitä ”turvaa”, jota Nato-jäsenyys meille ainakin toisi. Muu olisi arvailujen varassa sekä hakuajan osalta että jäsenyyden toteuduttua.

Jos hakemuksen käsittelyaika venyisi, epävarmuuden aika jatkuisi ja sen arvaamattomuus kasvaisi.

Samalla kasvaisivat ne riskit, että hakemusta ei kaikissa jäsenmaissa hyväksyttäisi.

Julkisuudessa on synnytetty mielikuva, että Nato on hyvin järkiperäisesti ja järjestyneesti toimiva järjestö. Omat kokemukseni kolmen vuosikymmenen takaa eivät tätä käsitystä aivan tue.

Kerron tästä kaksi esimerkkiä vuodelta 1992. Molemmista niistä kerron lähemmin teoksessani ”On muutoksen aika 2”.

Olin silloin ulkoministerinä aloittamassa Suomen yhteydenpitoa Naton kanssa.

Kylmän sodan päätyttyä ja Varsovan liiton hajottua muodostettiin Naton yhteistyöneuvosto, NACC. Tunsimme kiinnostusta sen toimintaan sen vuoksi, että siellä käsiteltiin muun ohella meidän lähialueittemme – Baltian maiden ja Venäjän – sotilaalliseen turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä.

Keväällä 1992 esitimme Naton sihteeristön kautta tiedustelun mahdollisuuksista tiedonsaantiin esimerkiksi osallistumalla tarkkailijana NACC:n kokouksiin.

Saimme vastauksen, että tarkkailijatoiminta ei ole ainakaan toistaiseksi mahdollista, mutta tietoa voisimme saada esimerkiksi isäntämaan – seuraavan kokouksen osalta Norjan – hallituksen kautta.

Hämmästyksemme oli suuri, kun saimme Oslosta kutsun osallistua ministerikokouksen työhön. Asia oli tullut esille ilman erityistä valmistelua Naton ministerineuvoston kokouksessa, jossa oli päätetty kutsun esittämisestä.

Tästä syntyi aikamoinen jälkiselvittely, sillä Naton piirissä oli epäselvyyttä siitä, mitä itse asiassa oli päätetty. Koskiko kutsu vain Oslon kokousta, vaiko myös tulevia ministerikokouksia? Koskiko se myös alemman tasoisia kokouksia?

Muutaman päivän kuluttua saimme vastauksen, että kutsu koski kaikkia ministerikokouksia, mutta ei alemman tasoisia. (OMA 2, ss. 88–89)

Toinen esimerkkini koskee Suomen neuvotteluja liittymisestä Euroopan unioniin. Tällä kokemuksella voi olla merkitystä, kun arvioimme mahdollisen Nato-hakemuksemme tulevaa käsittelyä.

Kun ulkoministerinä puolustin Suomen puolueettomuutta, jouduin käymään kahden rintaman ”sotaa”.

Suomessa vahvat voimat Mauno Koivistosta alkaen olivat sitä mieltä, että Euroopan yhteisöön liittyessään Suomen tulisi luopua puolueettomuudestaan. Tästä kerron seikkaperäisesti ”On muutoksen aika 2” -teoksessani (ss. 57–98).

Vielä alkuvuodesta 1992 useimmat EY-maiden ulkoministerit olivat sitä mieltä, etteivät jäsenyys ja Suomen puolueettomuusasema olleet sovitettavissa yhteen. (ss. 89–90)

Syksyllä 1992 EY-maiden käsitykset muuttuivat ja yhtenäistyivät. Tämä johtui keskustelusta, joka oli käyty Naton piirissä. Sen taustalla oli EY:n tuleva laajentuminen.

Kun EY:n edustajat alkuvuodesta vaativat Suomea luopumaan puolueettomuudesta, totesin, ettei EY voinut tarjota meille mitään vaihtoehtoa. Ei ollut edes olemassa puolustusyhteistyötä, johon olisimme voineet liittyä.

Jotkut sanoivat, että vaihtoehto olisi jäsenyys Länsi-Euroopan Unionissa (WEU), jonka säännöissä oli jäsenten keskinäinen puolustusvelvoite.

Naton piirissä tämä ajatus ei herättänyt ihastusta. Jos puolueettomat maat olisi painostettu liittymään WEU:n jäseniksi, Natolle olisi tullut tosiasiallinen velvoite huolehtia niiden puolustuksesta. Tätä ei Naton piirissä haluttu.

Toisena syynä pidättyvyyteen oli se, että puolueettomien maiden siirtyminen Naton sateenvarjon alle olisi lisännyt samansuuntaisia paineita Baltian maissa ja itäisessä Keski-Euroopassa.

Niinpä syksyllä 1992 EY:n kanta selkiintyi. Puolueeton Suomi saattoi tulla EY:n jäseneksi, eikä meidän tarvinnut sitoutua myöhemmin ehkä syntyvään yhteiseen puolustukseen.

Natoon kuuluvien EY-maiden perustelut olivat samat kuin ne, joilla me itse olimme puolueettomuutemme säilyttämistä perustelleet. Nekin vetosivat Pohjois-Euroopan yleistilanteeseen ja ennen muuta siihen, kuinka Venäjä reagoisi sen muutoksiin.

Mitä opimme tästä mahdollisen Nato-hakemuksemme käsittelyä ajatellen?

Naton sisäinen keskustelu ja päätöksenteko oli järjestäytymätöntä. Yhteinen suhtautuminen saattoi yllättäen muuttua.

Tilanne on tuskin korjaantunut, kun jäseniä on kolmekymmentä ja kun joukko on entistä kirjavampi.

Arvaamaton saattaa olla kannanmuodostus myös yksittäisissä jäsenmaissa. Vaaleja käydään ja hallitukset vaihtuvat. Tämä saattaa koskea jopa Yhdysvaltoja, kuten blogissani ”Joe Bidenin politiikasta Donald Trumpin strategiaan?” ounastelin.

Mahdollisen hakemuksemme käsittelyyn saattaa vaikuttaa ratkaisevalla tavalla se, milloin ja millä tavalla sota Ukrainassa päättyy. Rakennetaanko silloin ”rautaesirippua” vai pyritäänkö Venäjän kanssa edes jonkinlaiseen yhteistyöhön?

Omat epävarmuutensa ja riskinsä liittyvät myös Suomen sisäiseen päätöksentekoon sekä mahdollisen hakemuksen jättämisen yhteydessä että mahdollista liittymissopimusta käsiteltäessä.

Tässäkin suhteessa saattaisi kelvoton yritys meitä pahasti vahingoittaa.

Mahdollista hakemusta ajatellen on synnytetty prosessi, jossa selonteon avulla eduskunnalle annetaan tietoa eri vaihtoehdoista.

Tämä on erittäin tärkeää. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on korostanut, että kansanedustajien tulee saada perusteellista tietoa päätöksenteon pohjaksi.

Niinistö on pitänyt tärkeänä myös sitä, että tietoa saataisiin myös kansalaisille. Kuinkahan tämä voitaisiin käytännössä toteuttaa?

Minäkin olen selontekoa käsiteltäessä mielelläni eduskunnan käytettävissä sekä akateemisen yhteisön edustajana että käytännön kokemukseni perusteella.

Selonteolla näyttää olevan tarkoitus myös epävirallisesti selvittää kansanedustajien, eduskuntaryhmien ja puolueiden kantoja.

Esillä näyttää olevan mahdollisuus, että tasavallan presidentti ja valtioneuvosto voisivat hyvinkin nopeasti ehdottaa eduskunnalle hakemuksen jättämistä, jos tälle epävirallisessa prosessissa löytyisi riittävä kannatus.

Ajatuksena näyttää olevan, että päätöksenteossa voitaisiin poiketa puolueiden voimassa olevista virallisista päätöksistä.

Tähän on todettava, että mielestäni ainakaan Keskustan edustajat eivät voi näin toimia. Vain puoluekokouksella olisi oikeus muuttaa puolueen voimassa oleva vakiintunut kanta.

Toinen kysymys on mahdollisen liittymissopimuksen hyväksyminen. Siihenkin liittyisi riskejä.

Saisiko sopimus aikanaan eduskunnassa tuekseen kahden kolmasosan määräenemmistön?

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on edellyttänyt, että sopimuksen hyväksymisen yhteydessä on lisäksi varmistettava, että sillä on takanaan kansalaisten laajan enemmistön tuki.

Niinistö on puhunut kansanäänestyksestä tai laajoista mielipidetutkimuksista. Tässä yhteydessä hän on viitannut siihen kansanäänestykseen, joka toteutettiin EU:n jäsenyyssopimusta käsiteltäessä.

EU-sopimusta hyväksyttäessä poikettiin perustuslain säätämisen järjestyksestä. Sopimus voitiin käsitellä eduskunnassa kiireellisenä kahden kolmasosan enemmistöllä, kun se oli ennakkoon hyväksytty neuvoa antavassa kansanäänestyksessä.

Silloin saadun kokemuksen perusteella en pidä suotavana kansanäänestyksen järjestämistä mahdollista Nato-sopimusta käsiteltäessä.

EU-kansanäänestyksellä murrettiin eduskunnan määrävähemmistön suojaa painostamalla kansanedustajia vastoin omaa vakaumustaan äänestämään sopimuksen puolesta sillä perusteella, että kansan enemmistö oli sen kansanäänestyksessä hyväksynyt.

Nyt näyttäisi olevan mahdollista käsitellä mahdollinen Nato-sopimus normaalissa perustuslain säätämisen järjestyksessä. Jos sopimus voitaisiin tuoda eduskunnan käsiteltäväksi ennen ensi kevään eduskuntavaaleja, lopullinen käsittely voisi olla niiden jälkeen. Tällöin mahdollinen Nato-jäsenyys olisi keskeinen kysymys eduskuntavaaleissa.

Tämä kiinnostaisi minua henkilökohtaisestikin. Jos tulisin valituksi eduskuntaan vuoden 2023 vaaleissa, olisin mukana sopimusta käsittelemässä.

Nato-jäsenyyden hakemiseen, hakemuksen käsittelemiseen ja mahdollisen liittymissopimuksen hyväksymiseen liittyy siis riskejä, joita on vaikea ennakkoon arvioida.

Siksi herää kysymys, kannattaako tällaiseen seikkailupolitiikkaan ryhtyä, kun järkisyyt ja kansalliset etumme eivät jäsenyyttä puolla.

Paavo Väyrynen

Lue myös

Lukijalta: Tasa-arvon edistäminen parantaa kaikkien hyvinvointia

Miesten päivänä on hyvä pysähtyä miettimään tasa-arvon suurta kertomusta. Eriarvoisuus luo pahoinvointia ja...
19.11.2026 9:07

Kotimainen kala vaarassa hukkua byrokratiaan 

Suomessa puhutaan paljon lähiruoasta, huoltovarmuudesta ja kotimaisen ruoantuotannon merkityksestä. Samaan aikaan kalastukseen suunnitellaan uusia...
19.11.2026 9:02

Lukijalta: Hyvinvointi tarvitsee tekijänsä

Hyvinvointialueilla etsitään säästöjä, ja henkilöstöön kohdistuvat vähennykset ovat monin paikoin ajankohtaisia. Herää väistämättä...
17.11.2026 12:46

Viidesti viikossa kiinnostavimmista sisällöistä koostettu uutispaketti sähköpostiisi?

Tilaa Suomenmaan ilmainen uutiskirje.

Luetuimmat

  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Trumpilta viesti Ukrainan sodasta – vakuuttaa Kiinan olevan samoilla linjoilla
Uutiset | 19.11.2026 10:30
Edes keskustaedustajan anteeksipyyntö ei auttanut – hallitus jatkoi edeltäjänsä syyttelyä sote-poteroistaan
Uutiset | 19.11.2026 7:00
PS:n Tynkkynen kutsui Razmyaria ”troijan hevoseksi” – Lindtmanilta paloi käämi
Uutiset | 19.11.2026 10:25
Alaskan senaattorinpaikka demokraateille, Mary Peltolalle yli 50 prosenttia äänistä
Uutiset | 18.11.2026 6:17
Koomikko nimitti Halla-ahoa fasistiksi vastauksessaan somejulkaisuun – kunnianloukkausoikeudenkäynti alkaa
Uutiset | 18.11.2026 1:01
Putin: Venäjä vastaa Kertshinsalmen iskuihin tuskallisesti
Uutiset | 19.11.2026 14:42
Trump tapasi Putinin ja hehkutti ystävyyttä – Stubb neuvottelee Ukrainan tulevaisuudesta Berliinissä
Uutiset | 19.11.2026 8:30
Talvisodan veteraani Mauno Tulijoki on kuollut – jäljellä enää yksi, kaikkien veteraanien määrä tällä hetkellä luultavasti vain 600
Uutiset | 16.11.2026 10:59
Eduskunta linjasi: Airbnb-vuokraukseen tulee vuorokausirajat
Uutiset | 18.11.2026 16:35
Yliäänilentoja ja kirkkaita valoilmiöitä – Suomen taivaalla tapahtuu tänään paljon
Uutiset | 19.11.2026 6:50
Talvisodan veteraani Mauno Tulijoki on kuollut – jäljellä enää yksi, kaikkien veteraanien määrä tällä hetkellä luultavasti vain 600
Uutiset | 16.11.2026 10:59
Italian armeija on sotahistorian suuri vitsi – miksi Mussolinin sotilaat tarvitsivat jatkuvasti saksalaista pelastuspartiota?
Uutiset | 13.11.2026 21:24
Historia | Volgan mutkaan nousi muutamassa vuodessa jättiläismäinen autotehdas – AvtoVAZ oli Neuvostoliiton ja Fiatin huima yhteisprojekti
Uutiset | 15.11.2026 21:17
Somalia ja Somalimaa ovat kuin yö ja päivä – miten samalta pohjalta syntyi kaoottinen sotatanner ja vakaa demokratia?
Uutiset | 16.11.2026 21:25
New York Times: Venäjän vaatimukset Ukrainan sodasta ja Euroopan turvallisuudesta eivät ole muuttuneet
Uutiset | 14.11.2026 14:32
Kremlin kasvattama Julia Kuokkanen kertoo, miksi venäläiset näkevät hyökkäyssodan ”paikallisena konfliktina”
Uutiset | 15.11.2026 14:30
Miksi Suomessa ei lähdetä barrikadeille, vaikka maa keikkuu työttömyystilastojen kärjessä? – Tutkija kommentoi
Uutiset | 16.11.2026 14:25
Miksi tupakoitsijat sairastuvat harvemmin Parkinsonin tautiin? Tuore tutkimus tarjoaa selityksen
Uutiset | 13.11.2026 21:44
Merz: Euroopan ei tarvitse keskustella turvallisuudestaan Venäjän kanssa
Uutiset | 13.11.2026 15:14
Putinin jättihanke sai osuman – Venäjän hallitus hätäkokoukseen
Uutiset | 17.11.2026 9:59
Rock | Keikka Kremlin sydämessä jäi Gary Mooren viimeiseksi – lähes neljän promillen humala vei kitaristilegendan Espanjan-lomalla
Uutiset | 7.11.2026 21:12
Moskova ja Peking jyrähtävät: Ulkopuolisten ei pidä sotkeutua
Uutiset | 22.10.2026 9:00
Talvisodan veteraani Mauno Tulijoki on kuollut – jäljellä enää yksi, kaikkien veteraanien määrä tällä hetkellä luultavasti vain 600
Uutiset | 16.11.2026 10:59
Nuohoojalla voi olla hyvä syy kieltäytyä työstään – ”Suuri osa ei ota huomautuksia riittävän vakavasti”
Uutiset | 2.11.2026 22:15
Kiovalaiset elävät jatkuvan paineen alla – ”Valmistautukaa, Suomen kansa, sillä saatatte olla seuraavia”
Uutiset | 6.11.2026 9:00
Italian armeija on sotahistorian suuri vitsi – miksi Mussolinin sotilaat tarvitsivat jatkuvasti saksalaista pelastuspartiota?
Uutiset | 13.11.2026 21:24
Ilmasota | F-35:n ”esi-isä” oli sodassa kova rauta – romanialaiset aiheuttivat amerikkalaispiloteille painajaisen kesällä 1944
Uutiset | 6.11.2026 21:38
Purra teki johtopäätöksen Wolt-kuskeista: ”Suomi ei tarvitse maailmalta näitä korkeakoulutettuja ’huippuosaajia’”
Uutiset | 30.10.2026 9:03
Historia | Miksi antifasistinen valtio puki sotilaansa kuin natsit? DDR:n armeijan ulkoasu hämmensi monia
Uutiset | 25.10.2026 21:38
Historia | Volgan mutkaan nousi muutamassa vuodessa jättiläismäinen autotehdas – AvtoVAZ oli Neuvostoliiton ja Fiatin huima yhteisprojekti
Uutiset | 15.11.2026 21:17

Uusimmat

Moni tekee tämän virheen omakotitalossa – Lasku voi olla tuhansia euroja
Uutiset | 19.11.2026 21:32
Väitös: Pikkulasten hammashoidosta paljastui karu totuus – ”Erityisen huolestuttavaa”
Uutiset | 19.11.2026 21:15
Vaalit 2027 | Keskusta käynnistää kampanjansa aivan uudella tavalla
Uutiset | 19.11.2026 19:15
Suomen suurlähettilään sijainen puhutteluun Moskovassa venäläisurheilijoiden maahanpääsyrajoitusten vuoksi
Uutiset | 19.11.2026 18:51
Keskusta vaati takuutyötä työttömille nuorille – työministeri ei lämpene
Uutiset | 19.11.2026 18:03
Syyttäjä vaatii Pelttarille ehdollista vankeutta suojelupoliisin tiedustelutoimintavyyhdissä
Uutiset | 19.11.2026 17:53
Olga Oinas-Panuma kysyy hallitukselta poliisien sakkotavoitteista: ”Tavoite ei voi olla maksimaalinen sakottaminen”
Uutiset | 19.11.2026 17:34
Häkkänen valtuuttanut Puolustusvoimat hankkimaan räjähdetuotteita yli 460 miljoonalla
Uutiset | 19.11.2026 16:29
SDP:n Razmyar Tynkkysen puheista: ”Äärimmäisen alhaista”
Uutiset | 19.11.2026 16:21
Ministerit joutuivat opposition grilliin
Uutiset | 19.11.2026 15:55
Näytä lisää

Toimitus suosittelee

Kremlin kasvattama Julia Kuokkanen kertoo, miksi venäläiset näkevät hyökkäyssodan ”paikallisena konfliktina”
Uutiset | 15.11.2026 14:30
Minkä pitäisi olla keskustan kärkiteema vaaleissa? – Johtopaikkaa puoluekoneessa tavoittelevat kertovat
Uutiset | 15.11.2026 13:00
Osakesäästäjiltä peukkua Kurvisen avaukselle valtionobligaatioiden palauttamisesta: Pankkitileiltä voisi liikahtaa jopa miljardeja
Uutiset | 10.11.2026 13:45

Uutiset

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Moni tekee tämän virheen omakotitalossa – Lasku voi olla tuhansia euroja
Uutiset | 19.11.2026 21:32
Väitös: Pikkulasten hammashoidosta paljastui karu totuus – ”Erityisen huolestuttavaa”
Uutiset | 19.11.2026 21:15
Vaalit 2027 | Keskusta käynnistää kampanjansa aivan uudella tavalla
Uutiset | 19.11.2026 19:15
Talvisodan veteraani Mauno Tulijoki on kuollut – jäljellä enää yksi, kaikkien veteraanien määrä tällä hetkellä luultavasti vain 600
Uutiset | 16.11.2026 10:59
Italian armeija on sotahistorian suuri vitsi – miksi Mussolinin sotilaat tarvitsivat jatkuvasti saksalaista pelastuspartiota?
Uutiset | 13.11.2026 21:24
Historia | Volgan mutkaan nousi muutamassa vuodessa jättiläismäinen autotehdas – AvtoVAZ oli Neuvostoliiton ja Fiatin huima yhteisprojekti
Uutiset | 15.11.2026 21:17

Mielipiteet

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Lukijalta: Tasa-arvon edistäminen parantaa kaikkien hyvinvointia
Mielipide | 19.11.2026 9:07
Kotimainen kala vaarassa hukkua byrokratiaan 
Mielipide | 19.11.2026 9:02
Lukijalta: Hyvinvointi tarvitsee tekijänsä
Mielipide | 17.11.2026 12:46
Lukijalta: Arvojen ja aluepolitiikan suuri päivä
Mielipide | 17.11.2026 9:40

Keskusta

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Mika Ågren jatkaa Päijät-Hämeen keskustan johdossa – piiri täydensi eduskuntavaalien ehdokaslistaa
Keskusta | 19.11.2026 11:18
Mikä ihmeen kasvupäivä? – Keskusta hakee suuntaa Suomelle tuomalla asiantuntijoita ja päättäjiä yhteen
Uutiset | 18.11.2026 19:30
Etelä-Savon maakuntajohtaja Heini Utunen pyrkii eduskuntaan keskustan listalta
Uutiset | 18.11.2026 10:19
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Tapahtumat

Toimitus

[email protected]
[email protected]

Hel­sin­gin toi­mi­tus
Apol­lon­ka­tu 11 A Hel­sin­ki

Toimitus

Lataa uutissovellus Lähetä juttuvinkki Lähetä palautetta Mediatiedot

Järjestöpalstan ilmoitukset Keskustan piiritoimistojen kautta.

Tietosuoja- ja rekisteriseloste


Seuraa Suomenmaata