Miten voitamme kilpailun kansainvälisistä osaajista?
Suomessa ikäluokat pienenevät, ja jo nyt osaavaa työvoimaa tarvitaan Suomen rajojen ulkopuolelta. Täällä pohjoisessakin ulkomaisen työvoiman käyttö on elinehto jo tietyillä toimialoilla.
Keskuskauppakamarin vuosittain tekemä suuri osaajakysely osoittaa, että edelleen noin 60 % yrityksistä kokee osaajapulan rajoittavan kasvua. Samoin kyselyyn vastanneista yrityksistä 66 % ilmoittaa rekrytointitarpeidensa kasvavan seuraavan 2–3 vuoden aikana.
Suomalaiset korkeakoulut saavat vuosi vuodelta enemmän ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita. Esimerkiksi Oulun ammattikorkeakoulussa kansainvälisten opiskelijoiden määrä on nyt noin 300–400, mikä tulee tuplaantumaan ennen vuosikymmenen vaihdetta.
Nämä Suomessa opiskelleet ulkomaalaistaustaiset henkilöt ovat tällä hetkellä liian aliarvostettu ja liian vähän hyödynnetty joukko työmarkkinoilla. Suuren osaajakyselyn perusteella merkittävin syy jättää palkkaamatta ulkomaalaistaustainen henkilö on riittämätön suomen kielen taito.
Työyhteisöt kansainvälistyvät nopeimmin suuryrityksissä ja suuri osaajakyselykin osoittaa, että yrityksen koko korreloi halukkuutta ja valmiutta palkata ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. Yritykset kokevat omat valmiudet hyviksi esimerkiksi kielitaidon ja monimuotoisuuden edistämisen suhteen, mutta kyvykkyys tarjota osaajalle kielikoulutusta ja tukea työn ulkopuolisissa asioissa koetaan heikoksi.
Julkisella puolella on apua tarjolla, mutta eivätkö yritykset löydä näitä palveluita vai eivätkö palvelut vastaa yritysten tarpeita? Toisaalta kun palkkaa henkilön, joka on kouluttautunut Suomessa, ei tarvitse olla valmiuksia työn ulkopuolisen elämän tukemiseen. Opiskeluvuosien aikana on suomalainen yhteiskunta tullut tutuksi ja päätös ja halukkuus jäädä Suomeen on vahvistunut.
Muutos kansainvälisiksi työyhteistöiksi ei tapahdu vain yritysten toimilla, vaan muutos vaatii toimia myös yhteiskunnalta. Emme voi sivuuttaa mukana tulevia puolisoita ja heidän tarpeitaan. Jos yritykset varmistavat viihtyvyyden työyhteisöissä, on meistä jokaisen ja myös yhteiskunnan huolehdittava, että elämä työn ulkopuolella on myös mielekästä.
Kaupunkien ja kuntien veto- ja pitovoiman pitää vastata kansainvälistenkin osaajien tarpeisiin. Avoimen, suvaitsevan ja modernin ilmapiirin ylläpito on tärkeässä roolissa, kun kilpailemme muita maita vastaan osaajahoukuttelussa.
Mari Viirelä
Oulun kauppakamarin palvelusektorin johtaja
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/