Lukijalta: Terveyttä vai todennettua sairastavuutta – soten rahoitusmalli korjattava
Hyvinvointialueiden rahoitusmalli saa pitkään johtamistehtävissä toimineen pohtimaan sen tarkoituksenmukaisuutta. Kannustaako rahoitusmalli lisäämään terveyttä vai todennettua sairastavuutta?
Hyvinvointialue saa valtiolta veronmaksajien rahaa kattamaan palvelutarpeen mukaisia menoja. Hieman pelkistäen alue saa rahaa sitä enemmän mitä enemmän se pystyy todentamaan sairastavuutta. Tämä – edelleen hieman pelkistäen – voi kannustaa mm diagnoosien tehtailuun.
Toinen pulma on se, että rahoitusmalli ei oikeastaan kannusta sairastavuuden vähentämiseen. Lopputuloksena terveyden hyvin onnistunut edistäminen voisi pahimmillaan johtaa tunnistetun tarpeen ja rahoituksen supistumiseen.
Suunnitelmataloudesta tuttu vaara vääristä kannustimista on sotessa nyt ilmeinen. Tavoitteena tulisi olla pikemminkin terveyden lisääminen ja sairastamisen vähentäminen. Rahoitusmalli ei tätä parhaalla tavalla edistä.
Samasta hyvinvointialueiden rahoitusmallin haasteesta kirjoitti osuvasti Helsingin Sanomien yleisöltä -kirjoituksessa professori, entinen THL:n pääjohtaja Pekka Puska. Hän kiinnitti huomion siihen, että nykyinen malli on monimutkainen. Ja siihen että nyt alueille maksetaan sairastamisesta eikä sen vähentämisestä.
Puska ehdotti kirjoituksessaan siirtymistä järjestelmään, jossa rahoitus perustuisi alueen väestön lukumäärään ikärakenne huomioon ottaen. Tämän lisäksi voisi korjauskertoimena käyttää alueen väestön sosioekonomista rakennetta. Hyvää ja selkeää ajattelua, jota tarvitaan lisää.
On selviö, että soteen tarvitaan rahoitus- ja johtamismalli 2.0. Siinä johtamisjärjestelmän ja rahoituksen tulee olla nykyistä pelkistetympi ja sen tulee kannustaa terveyteen, ei todennettuun sairastavuuteen. Edelleen, hyvien tulosten tulee johtaa alueen toimintamahdollisuuksien kasvamisen, ei supistumiseen.
Teoreettisesti paras tapa ratkaista rahoitusmallin pulma olisi sama kuin kunnilla ja valtiolla eli verotusoikeus. Silloin valta ja vastuu olisivat samoissa käsissä. Käytännössä kolmannen verottavan tason luominen ei innosta tilanteessa, jossa myös EU hamuaa omien varojen ja yhteisvelan muodossa tapahtuvaa verotusoikeutta. Näissä oloissa soten rahoitusmalli 2.0 on käytännöllinen ja toiseksi paras tapa ratkaista soten johtamis- ja rahoitusongelma.
Lähtökohtaisesti hyvinvointialueilla osataan hoitaa potilaita. Aluevaltuustoissa halutaan parantaa palveluita. Nämä ovat hyvät lähtökohdat eikä niistä ole pulaa. Pulaa sotessa on kahdesta asiasta: rahoituksesta ja johtamisesta.
Politiikan tasolla sote pelkistyy rahaan ja johtamiseen. Seuraavan hallituksen tuleekin ottaa soteen johtamisen ja rahoituksen näkökulma sekä laittaa kannustimet kuntoon.
Petri Roininen
Aluevaltuutettu. Vantaa-Kerava
Keskustan kasvuryhmän puheenjohtaja
Keskustan Vantaan valtuustoryhmän puheenjohtaja
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/