Lukijalta: Sote-ala ei kaipaa lisää epävarmuutta – raskaussyrjintä iso ongelma jo nyt
Hallitus esittää, että jatkossa työsopimus olisi mahdollista tehdä määräaikaisena vuodeksi ilman erityistä perustetta. Esitys heikentää merkittävästi työntekijän työsuhdeturvaa ja asemaa.
Määräaikaisten työsuhteiden osuus on jo tälläkin hetkellä Suomessa EU-maiden viidenneksi korkein. Nykyinen määräaikaisia työsuhteita koskeva sääntely mahdollistaa määräaikaisuuksien käytön tyypillisimmissä tilanteissa eli esimerkiksi sijaisuuksien kohdalla.
Jos määräaikaisten sopimusten käyttöä helpotetaan, esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla lain muutos voi johtaa määräaikaisten työsopimusten käytön merkittävään lisääntymiseen.
Esitys tulee lisäämään raskaus- ja perhevapaasyrjintää sekä työelämän epätasa-arvoa naisten ja miesten välillä, sillä työntekijän asema määräaikaisessa työsuhteessa on monelta osin heikompi kuin toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa.
Raskaussyrjintä Suomessa -tutkimuksen perusteella tiedämme, että 44 prosenttia määräaikaisista työntekijöistä on kohdannut syrjintää (STM 2024). Hallitus ei esityksessään puutu tähän ongelmaan millään tavalla.
Lähihoitajat ja muut SuPerin jäsenet kokevat tällä hetkellä ennennäkemätöntä epävarmuutta työsuhteen jatkumisesta säästötoimien takia. Aiemmin varmaksi työllistäjäksi koettu ala on vaihtunut muun muassa määräaikaisten työsopimusten päättymiseen ilman tietoa uudesta työpaikasta.
Ensi vuonna epävarmuuden kuilu hoitoalalla uhkaa syvetä, mikä heikentää työntekijöiden jaksamista ja työkykyä. Hallituksen tavoite pidemmistä työurista on vaarassa, kuten myös koulutettujen hoitajien saatavuus tulevina vuosina.
Tällainen kehitys vaarantaa tavoitteemme taata hoitoa ikääntyvälle väestölle Suomessa lähivuosina.
Hallitus on perustellut lakimuutosta sillä, että se edistäisi työllistämistä ja parantaisi pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä.
Muutosehdotukset eivät kuitenkaan rajaudu pk-yrityksiin, vaan ne koskisivat myös suurempia toimijoita, joiden työllistämiskynnyksen alentamistarpeelle ei ole esitetty mitään perusteita. Esitys ei myöskään lisää työllisyyttä tai toimi väylänä pysyvämpiin ja parempiin työsuhteisiin.
Tämän päivän ratkaisut vaikuttavat myös tulevaisuuden työntekijöihin eli nuoriin. Pian taas työvoimapulasta kärsivälle sote-alalle tarvitaan lisää työntekijöitä.
Kuinka moni nuori haluaa epävarmaa tulevaisuutta ja uhkaa syrjityksi tulemisesta? Mitä lisääntyvä työelämän epävarmuus tarkoittaa nuorten perhe- ja lapsihaaveille tai mielenterveydelle? Tai yhteiskunnan näkökulmasta syntyvyydelle tai mielenterveyssyistä johtuville työkyvyttömyysjaksoille?
Päivi Inberg
puheenjohtaja, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/