Lukijalta: Poikittaisrata Haapamäen kautta kiireesti logistiseksi pääradaksi
Pääkaupungissa ilmestyvässä lehdessä on muutama viikko sitten ansiokkaasti käsiteltiin Suomen logistista huoltovarmuutta ja nimenomaan näkökulmista, joita ei ole aiemmin haluttu huomata.
Tuttu lause kuuluu ”Suomi on saari”. Maantieteellisesti lause ei toki pidä ihan paikkaansa. Meillä lienee EU:n pisin maaraja Venäjän kanssa ja Lapissa on maarajaa Pohjois-Norjan kanssa sekä pääosin Muonionjoen ja Tornionjoen erottamaa rajaa Ruotsin kanssa.
Suomea on sanottu aikoinaan myös ”Itämeren tyttäreksi”. Jos ajattelemme päivittäisiä asioita, hyvin monet tarpeemme tyydytetään suoraan tai välillisesti tuontiin perustuvilla tavaroilla ja aineilla. Olemme tulleet lähes kaikessa riippuviksi ulkomaan tuonnista. Taloudellemme on myös vienti välttämätöntä ja myös jopa monien vuosien pitkäkestoisten kriisien aikana.
Miten toimitaan tilanteessa, missä kauppalaivat eivät voisi kulkea eteläisellä Itämerellä ja Suomenlahdella vaikkapa vain ajomiinavaaran vuoksi? Asiantuntijan laatimassa artikkelissa todettiin Narvikin ja Haaparannan kautta kyettävän toimittamaan vain 10 % Suomen tuonnin tarpeista. Entäpä jos yksi Jäämeren rata ja yksi maantie eivät toimisikaan? Riittäisikö tuolla malmiradalla miten kapasiteettiakaan myös Suomen viennille?
Pitkäaikaisen kriisin aikana tarvitaan sekä tuontia että myös vientiä. Muutoin kansantaloutemme joutuisi moniin ongelmiin. Ruuan varmuusvarastointikin on laskettu puolen vuoden kulutusta varten jo kymmenen vuotta sitten. Eduskuntatyöni aikana pidin huolta, että viljan varastointi oli vuoden tarpeita varten ja erityisesti toimin myös kotimaisen lääke- ja rokotetuotannon puolesta, koska niiden saanti maailman markkinoilta jo normaalioissakin on osin hyvinkin haasteellista.
Mielekkäintä on muodostaa jo normaalioloissa ratkaisut, mitkä toimivat kaikissa poikkeus- ja kriisitilanteissa ja myös näiden muodostuessa monia vuosiakin jatkuviksi
Logistiikassa perusratkaisuksi esitän Suomen leveimmällä kohdalla Haapamäen risteysaseman kautta kulkevaa Poikittaisrataa ja sen mahdollistamaa laajavaikutteista kokonaisuuttakautta maamme. Poikittaisrata Haapamäen risteysaseman kautta kokonaisuudessaan toimivana tarjoaisi länsi–Itä–länsi-suuntaisen logistiikan ja palauttaisi maahamme toiminta- ja toimitusvarman rataverkoston.
Nyt meillä on ruuhkautuvia ratoja, mutta ei toimivaa rataverkostoa, vaikka sellainen on maahamme suunnitelmien mukaan rakennettu. Kaikkialta halutaan vain pääkaupunkiin nopeat radat ja muu radat ovat jääneet vaille huomiota rappeutumaan. Näin olemme menettäneet aiemmin hyvin toimineen rataverkoston maastamme. Mm. matka Vaasasta Joensuuhun myydään yleensä Tikkurilan kautta!
Toimiva ja toimitusvarma rataverkosto muodostuisi, koska Poikittaisrata yhdistää kaikki viisi pituussuuntaista rataamme. Miksi tätä ei haluta huomata? Vai halutaanko maanteiden ruuhkien kasvavan ja niiden kulumisen lisääntyvän? On huomattava, että maanteiden rahaa tarvitaan nyt myös ns. alemmalle tieverkostolle ja yksityisteille sekä niiden monien siltojen uusimisiin.
Raskaan logistiikan kasvu on havaittu tosiasia kaikilla maanteillä . Nämä ovat pääosin kuitenkin suunniteltu ja rakennettu keveämmille tarpeille ja nykyistä vähemmälle liikenteelle.
Samaan aikaan Suomessa monet radat ovat varsin vajaalla käytöllä ja rahtikuljetukset ahdetaan nopean henkilöliikenteen radoille. Näille äänekkäästi vaaditaan toisia raidepareja, vaikka vaihtoehtoisia ratoja on tarjolla.
Suomen logististen pulmien ratkaisija ja rataverkoston palauttaja Poikittaisrata kohti Haapamäen risteysasemaa alkaa Porin, Kaskisten ja Vaasan satamista ja jatkuu Haapamäeltä Jyväskylän ja Pieksämäen risteysasemien kautta Karjalan radalle sekä Joensuuhun että Savonlinnan kautta Parikkalaan. Toki muistakin Pohjanlahden satamista pääsee kätevästi Poikittaisradalle ja ruuhkainen Tampereen solmukohta sivuuttaen Raumaltakin Kokemäen ja Porin asemien kautta.
Haapamäen risteysaseman kautta logistiseksi pääradaksi kunnostettu Poikittaisrata poistaisi raideliikenteen pullonkaulat ilman kalliita uusia ratakäytäviä ja raidepareja. Rata on olemassa ja liikennöity, mutta tehokkain käyttö estyy, koska kolmelta osuudelta kunnostamattomana nyt pätkii.
Suomen viennille ja tuonnille Poikittaisrata Pohjanlahden ylityksen jälkeen avaisi Skandinavian kautta nopeat maa- ja meriyhteydet muuhun Eurooppaan Välimerelle asti. Nopeimmat reitit mahdollistuisivat myös Britteinsaarille ja Amerikkaan sekä muuhun maailmaan Norjan kymmenien satamien kautta ohi ruuhkaisten Tanskan salmien.
Suomi tarvitsee nyt pikaisesti logistiseksi pääradakseen Poikittaisradan Haapamäen risteysaseman kautta. Silloin kokonaisuus toimisi nopeasti ja tehokkaasti normaalioloissa ja logistinen huoltovarmuus saisi parhaimman mahdollistajansa.
Lauri Oinonen
kansanedustaja 1999–2011
kaupunginvaltuutettu (keskusta)
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/
Keuruu