Lukijalta: Helppo vai oikeudenmukainen verotus?
On kuultu ehdotuksia kiinteistöveron kiristämisestä, perintöveron poistamisesta ja tuloveron keventämisestä. Se herätti taas ajatuksia verotuksen oikeudenmukaisuudesta, mikä on jäänyt keskustelun ulkopuolelle.
Taannoin Marja Sannikan tv-ohjelmassa kaikki kolme haastateltua, professori Heikki Niskakangas, kansanedustaja Merja Kyllönen sekä sanomalehtimies ja kirjailija Simo Sipola, olivat yhtä mieltä siitä, että verotusjärjestelmämme on sekä epäoikeudenmukainen että vaikeaselkoinen. Ohjelma ei kuitenkaan saanut vastakaikua.
Historiallisesti on verotettu aika mielivaltaisesti: tietty omaisuus on pistetty verolle, esimerkiksi ikkunat, ovet ja savupiiput, vaikka näillä ei ollut suoraa yhteyttä tuloihin ja veronmaksukykyyn. Kirkolle on maksettu kymmenykset. Nyt verotetaan sitä, mikä on helppoa ja tuottoisaa.
Työtulojen verotusta on pidettävä oikeudenmukaisena, sillä tänä päivänä tulot eivät riipu yksinomaan yhden ihmisen ahkeruudesta tai innovatiivisuudesta, vaan ovat monien tekijöiden aikaansaannos.
Yhteiskunnan infrastruktuurilla on oma osansa, ja tuloveroa voidaan täten pitää eräänlaisena palvelumaksuna yhteiskunnalle. Tuloverotuksen vaikutuksesta taloudelliseen kasvuun ollaan taas monta mieltä, kuten myös kasvusta sinänsä.
Pääomatulojen verotus hyväksytään yleisesti; tosin on ollut erimielisyyksiä veroasteesta, ja verotus muualla vaikuttaa sovellettuun veroasteikkoon. Kulutusveroja taas puolustetaan muun muassa ympäristösuojelu- ja terveysnäkökohdilla. Ja jos on varaa ostaa luksustuotteita, on varaa maksaa niiden päälle veroa.
Kiistakappaleena on omaisuuden verotus, joka nyt on hyvin mielivaltaista. Esimerkiksi kiinteistön ja auton omistamista verotetaan vuosittain. Ilma-alukset ja huviveneet taas ovat verovapaat, kuten myös arvoesineet ja ampuma-aseet.
Kiinteistöverolla on perinteet, ja sillä on suuri merkitys kunnille. Mutta voi hyvällä syyllä kysyä, miksi sitä, joka sijoittaa taloon ja täten työllistää sekä monesti maksaa leima- ja lisäarvoveroa hankinnoistaan, rangaistaan vuosittaisella verolla, kun taas se, joka sijoittaa elinikäisiin muistoihin matkustamalla ulkomaille ja samalla vie rahaa maasta, pääsee ilman jälkiseuraamuksia?
Ja verotetaan lahjoja ja perintöjä, vaikka lahjoitus tai periminen ei tuo omaisuudelle lisäarvoa. Rahasta, jolla omaisuus on aikoinaan hankittu, on useimmiten jo maksettu tuloveroa.
Omaisuuden verotusta voi oikeastaan rinnastaa hitaaseen takavarikointiin. Ja sehän sotii perustuslakiemme henkeä vastaan: olisi kohtuullista jättää aina tuotantovälineet verottamatta ja verottaa vain tuotannon tulot.
Oikeudenmukaisuuden nimessä verotuksemme periaatteita pitäisi tarkastella perusteellisesti samalla, kun verolakeja tehdään helpommin ymmärrettäviksi, läpikuultavammaksi.
Silloin ei ehkä enää tarvittaisi Sannikan mainitsemia 194 pykälää, joiden avulla taitava sääntöjen tulkitsija voi saada itselleen erilaisia verohelpotuksia.
Kansalaisia pitää kohdella samalla tavalla eikä antaa mahdollisuutta livistää veronmaksuista, kun osaa tulkita pykälät omaksi edukseen.
Jan-Erik Ingvall
Helsinki
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/