Lukijalta: Arvot ovat talouden kovin ydin
Kainuussa on aina tiedetty, että elämä ei kanna, ellei itse kanna vastuuta. Täällä ei ole totuttu näyttävyyteen, vaan siihen, että työt tehdään, lupaukset pidetään ja naapuri huomioidaan.
Kainuulainen on kautta aikojen tyytynyt vähempään ja elänyt vaatimattomasti – ei heikkouttaan, vaan siksi että selviäminen on perustunut tekoihin, ei puheisiin.
Täällä on ajateltu aina, että osansa on jokainen tehtävä. Me tiedämme, että talous syntyy ihmisten teoista – ja ihmisyys syntyy arvoista, jotka opitaan kotona.
Rehellisyys, kunniallisuus, työn arvostaminen, toisen auttaminen ja vastuun kantaminen eivät ole vain pehmeitä hyveitä, vaan myös kovaa taloutta. Ne ovat syy siihen, että laskut maksetaan ajallaan, työt tehdään kunnolla ja yhteiskunta pysyy pystyssä. Ilman näitä arvoja mikään talouspolitiikka ei toimi, ei Helsingissä eikä Kainuussa.
Jokainen kainuulainen vanhempi, kasvattaja ja työnantaja tietävät: arvokasvatus on Suomen tärkein talouspoliittinen investointi. Kasvatuksen ytimessä ovat ne perusarvot, jotka kantavat ihmistä läpi elämän: vastuu, rehellisyys, työn kunnioitus ja toisen huomioiminen.
Kun opitaan kotona, että työtä ei pelätä, että lupaukset pidetään ja että toista autetaan, hänestä kasvaa aikuinen, joka kantaa yhteiskuntaa – ei kuormita sitä. Työteliäisyys lisää tuottavuutta. Rehellisyys vähentää harmaata taloutta. Vastuullisuus vähentää velkaantumista ja sosiaalimenoja.
Toisen auttaminen rakentaa yhteisöjä, jotka kestävät kriisejä paremmin kuin mikään hallinnollinen rakenne. Arvot ovat taloudellinen voimavara, vaikka ne eivät näy kaupungin ja valtion talouden kirjanpidossa välittömästi.
Kaikki työ on arvokasta ja antaa taloudellista tuottoa kansantalouteen. Yrittäjä kantaa riskin ja luo työpaikkoja. Palkansaaja pitää yhteiskunnan pyörät liikkeessä. Hoivatyö ja kotona tehtävä kasvatustyö rakentavat tulevien veronmaksajien selkärangan.
Kaikki tämä muuttuu lopulta verotuloiksi, tuottavuudeksi ja yhteiseksi hyvinvoinniksi. Siksi työn arvostaminen ei ole vain moraalinen kysymys, se on taloudellinen välttämättömyys.
Kun puhumme työstä ja taloudesta, on rehellistä tunnistaa myös se, että kaikki maahanmuutto ei ole taloudellisilta vaikutuksiltaan samanlaista.
Työperäinen maahanmuutto vahvistaa taloutta heti, kun taas humanitaarinen maahanmuutto vaatii enemmän aikaa, koulutusta ja palveluja, ennen kuin se muuttuu verotuloiksi. Tämä ei ole arvottamista, vaan rakenteellinen tosiasia.
Siksi maahanmuuton on johdettava työhön, vastuuseen ja osallisuuteen – juuri kuten kainuulainen arvomaailma opettaa.
Kotona tehty kasvatustyö on taloudellisesti korvaamatonta. Arvopohjainen kasvatus näkyy talouden kasvuna, verotulojen kertymänä ja parempana elämän laatuna. Työtä vieroksumaton kasvatus kantoi, kun sotien jälkeinen sukupolvi rakensi hyvinvointiyhteiskuntamme. Onko meistä sen työn jatkajaksi?
Kun perheissä opetetaan työntekoa, säästäväisyyttä ja toisen kunnioittamista, yhteiskunta säästää miljardeja tulevaisuuden korjaavista kustannuksista, kuten syrjäytymisestä, velkaongelmista, rikollisuudesta ja pahoinvoinnista.
Tätä kasvatustyötä ei mikään järjestelmä pysty korvaamaan. Kasvatus näkyy siinä, miten arvostamme toisiamme, miten yhteisö kantaa heikoimmatkin yli vaikeiden aikojen.
Arvot eivät ole talouden vastakohta – ne ovat talouden edellytys. Niistä Suomi ja Kainuu elää.
Kajaanin kaupungin keskustan valtuustoryhmän jäsenet ja varajäsenet
Paavo Niemelä
Kajaanin kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja
maakuntavaltuutettu, aluevaltuutettu, teknisen lautakunnan jäsen
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/