Keskushallinnon virkamiehet saatava kuriin
Hiljattain uutisoitiin Oulun oikeustalon toimitilaongelmista. Sisäilmaongelmat ovat vakava huolenaihe ja niihin pitää huolellisesti puuttua, se on selvä asia.
Syyttäjävirasto on siirtymässä väistötiloihin toisaalle Oulussa. Myös käräjäoikeuden istuntosaleja ja toimintoja on ympäri Oulua. Kuitenkin Raahen oikeustalossa olisi tilaa ja sinne olisi helposti voitu lisätä toimintoja, mutta nyt Raahen toimiva oikeustalo ja käräjäoikeus ajetaan oikeusministerin toimesta pakolla alas.
Matka on yhtä pitkä Oulusta Raaheen kuin päinvastoin. Eduskunnan lakivaliokunta olisi halunnut säilyttää käräjäoikeuden istuntopaikan Raahessa juuri Oulun tilaongelmien vuoksi. Ministeri Antti Häkkänen (kok.) ei kuitenkaan taipunut vaan pitäytyi virkamiesesityksessä.
Vastaavan tyyppinen tapaus oli päätös Vaalassa sijaitsevan Pelson vankilan tulevaisuudesta. Sitäkin keskushallinto ajoi alas noin kymmenen vuoden ajan.
Matti Vanhasen (kesk.) II hallitus päätti jo vuonna 2008 torjua Pelson lakkautusesityksen ja varasi 7 miljoonaa euroa Pelson vankilan peruskorjaukseen vuodelle 2009. Ministerit ja keskushallinto tekivät kaiken mahdollisen, ettei poliittinen tahto toteutuisi.
Tänä keväänä ministeri Antti Häkkänen (kok) esitti Pelson lakkauttamista ministeriön työryhmän esityksen mukaan ja toimintojen keskittämistä Ouluun. Päätös muuttui ”hovissa”, kun pääministeri Juha Sipilän (kesk) johdolla kehysriihessä päätettiin rakentaa uudet vankilat Pelsolle ja Ouluun.
Nämä ovat surullisia esimerkkejä keskushallinnon asenteesta maakunnissa sijaitseviin toimintoihin.
Raahen sairaalan leikkaustoiminta ja Oulaskankaan sairaalan synnytysten alasajo ovat olleet ministeriön ja Valviran tavoitteena. Potilasturvallisuus on sana, jonka taustalle voi syöttää, vaikka mitä. Se on tärkeä asia, mutta Oulaskankaan osalta perusteeton.
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) on ottanut asiaan aivan uuden asenteen kuin edeltäjä. Hän ei ole automaattisesti nielemässä keskushallinnon virkamiesten linjauksia. Olen toiveikas Oulaskankaan puolesta.
Mikä on sitten Oulun rooli? Kaikissa näissä esimerkkitapauksissa Oulun johto on toiminut hyvin itsekkäästi. Ei ole tullut mitään kannanottoja siitä, että olisi myötätuntoa maakuntaa kohtaan. Kaikki ollaan valmiita ottamaan maakunnan kustannuksella itselle.
Tämä ennakoi vahvoja jännitteitä maakuntahallinnon aloittaessa 2020 jos meno ei muutu. Nyt Oulussa vallitsee liiaksi Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren (kok.) henki. Keskuskaupungin pitäisi käytännön teoissakin huomioida koko maakunta.
Mikä mahtaa olla seuraava esimerkki, mitä maakunnasta ollaan keskittämässä keskuskaupunkiin.
Poliitikkojen pitää ottaa parlamentarismin nimissä ohjat käsiinsä ja asettaa valmistelevat virkamiehet heille kuuluvaan rooliin eikä päinvastoin. Toivon, että asioihin herätään nyt, kun maakunnan palveluverkosto on vielä valmisteluvaiheessa.
Antti Rantakangas
kansanedustaja, lakivaliokunnan jäsen, Haapavesi