Aikuiskoulutustukea ei saa lakkauttaa
Petteri Orpon (kok.) hallituksen aikeena on lakkauttaa aikuiskoulutustuki, mikä huolestuttaa kunta- ja hyvinvointialueen työnantajia ja työntekijöitä. Tämä vähentää erityisesti naisten mahdollisuuksia kouluttautua uusiin tehtäviin ja parantaa asemaansa työmarkkinoilla.
Vaikka tytöt loistavat PISA-tuloksissa ja ovat nyt ohittaneet pojat myös matematiikassa ja luonnontieteissä, suomalaiset työmarkkinat ovat läntisen Euroopan eriytyneimmät. Työelämän ja siinä vaadittavien taitojen muuttuessa aikuiskoulutustuki on ollut avain urakehitykseen, kenties kesken jääneiden opintojen loppuunsaattamiseksi ja myös työmarkkinoiden monipuolistumiseen.
Naisten palkkataso on edelleen heikompi kuin miesten. Naiset ovat käyttäneet aikuiskoulutustukea eniten osaamisen täydentämiseen. Tässä konkreettinen ja helposti ymmärrettävä syy on kohtuullisen toimentulon turvaaminen opintojen aikana. Monilla naisista on pohjakoulutusta ja ammatissa hankittua kokemusta, jota voisi täydentää aikuiskoulutusten avulla.
Aikuiskoulutustuki parantaa henkilöstön saatavuutta, lisää työllistymisen edellytyksiä alanvaihtajille, tukee jatkuvaa oppimista ja edistää työssä jaksamista.
Aikuiskoulutustuen lakkautus uhkaa näitä positiivisia asioita. Työllisyysrahaston tilaston mukaan tuen saajista vain 16 prosentilla on ylempi korkeakoulutustutkinto. Tuki on elintärkeä jatkuvan oppimisen, osaamisen ja osaajien saatavuuden turvaamiseksi.
Millä jatkossa motivoidaan työntekijöitä opiskelemaan itselleen monilla aloilla vaadittavaa oleellista tutkintopohjaista lisä- tai täydennyskoulutusta? Mitä nuorempana lisäkoulutus on hankittu, sitä enemmän se tuo hyötyä työvuosina ja verotuloina. Saman tutkimuksen mukaan aikuiskoulutustuki parantaa työllistymistä ja lisää ansioita eniten sosiaali- ja terveysalalla.
Aikuiskoulutustuen lakkautus on myös ristiriidassa hallitusohjelman työllisyyttä parantavien kirjausten kanssa. Hallitusohjelman mukaisesti hallitus on sitoutunut parantamaan koulutetun sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuutta ja lisäämään alojen veto- ja pitovoimaa.
Tuki vastaa työelämän tarpeisiin, kun säädellyissä ammateissa halutaan laajentaa tai syventää omaa osaamista, edellyttää se tiettyjä tutkintoja. Esimerkeiksi käyvät koulutusreitit hoiva-avustajasta lähihoitajaksi, lähihoitajasta sairaanhoitajaksi tai sosionomista sosiaalityöntekijäksi.
Myös varhaiskasvatusalalla on vakava työvoimapula. Myös tälle alalle tarvitaan iso joukko uusia ammattiosaajia. Tuella on suuri merkitys myös niille, jotka haluavat kehittää osaamistaan omalla alallaan. Heidän työnsä luonne ja esimerkiksi säädellyt tehtävät voivat vaatia tutkintopohjaista lisä- ja täydennyskoulutusta.
Aikuiskoulutustuki on elintärkeä turva jatkuvan oppimisen, osaamisen ja osaajien saatavuuden näkökulmista. Siksi tukea ei saa lakkauttaa. Sen sijaan sitä voidaan kolmikantaisesti kehittää ja parantaa tuen kohdentumista entisestään esimerkiksi tarkastelemalla tuen saamisen edellytyksiä.
Riitta Karjalainen (kesk.)
Turun kaupunginvaltuutettu
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/