Äänestäjien poliittinen vaalimuisti on pidempi kun luullaan
Miksi keskustan kannatus on romahtanut? Syy ei ole ministeri Annika Saarikossa, vaan se on muualla. Mutta se saattaa löytyä kuitenkin lähipiiristä puolueen sisältä, jos hiukan raottaa lähihistoriaa.
Aina väitetään, että äänestäjän poliittinen muisti olisi lytyt, mutta todellisuudessa se ei ole niin. Keskustan ei pidä ihmetellä kovinkaan paljon, mikä syyt ovat johtaneet poliittisen kannatuksen pidempiaikaiseen romahtamiseen. Syy voi löytyä yllättävänkin läheltä, jos tarkastelee vähän kriittisemmin menneitä tapahtumia.
Laittaessaan Suomea kuntoon Juha Sipilä on tahtomattaan hajottanut oman puolueensa ja kannattajajäsenistönsä. Syy tapahtuneeseen alamäkeen ei ole kovinkaan monitahoinen tai edes vaikeaa ymmärtää. Onko se sitten totta vai tarua, en tiedä, mutta uskon siihen, mitä oikeassa todellisuudessa on joskus tapahtunut ja seurannut ihmisten arjessa.
Pitkän väännön jälkeen Sipilä hallitus ja palkansaajapuoli tekivät kompromissiesityksen, ja syntyi ennenkuulumaton yhteiskuntasopimus. Ratkaisu nimettiin kilpailukykysopimukseksi. Kiky-sopimuksella on hyvinkin negatiiviset jäljet ovat vieläkin näkyvissä.
Sipilän hallitus leikkasi palkansaajien ja työttömien etuisuuksia isosti. Esimerkiksi julkisen sektorin työntekijöiden lomarahat ja ansiosidonnainen työttömyysturva heikkenivät rajusti. Ne ovat vaikuttamassa edelleen palkansaajien toimeentuloon.
Samanaikaisesti kiky-sopimus kevensi työnantajilta perittyjä vakuutusmaksuja ja siirsi kustannuksia palkansaajien kannettavaksi. Heillä se on edelleen rasittamassa toimeentuloa.
Suuri osa vähävaraisista kansalaisista kokee, että Sipilän hallituksen säästötoimien maksajina ovat olleet palkansaajat, työttömät, opiskelijat, eläkeläiset ja lapsiperheet. Heitä on paljon myös keskustan jäsenistössä ja kannattajissa.
Sopimusprosessi kärjisti poliittista vastakkainasettelua oikeiston ja vasemmiston välillä huomattavasti. Jännite pysyi kireänä Sipilän hallituksen viimeisiin aikoihin saakka. Se ei hevin unohdu ihmisiltä, jotka joutuvat edelleen siitä maksamaan kovaa hintaa.
Sipilän hallitus teki vuosina 2015–2019 leikkauksia muun muassa koulutukseen, sosiaaliturvaan, opintotukeen sekä lähes kaikkiin Kelan etuuksiin ja tukiin.
Kilpailukykysopimuksen avulla hallitus heikensi työehtoja ja jäädytti palkankorotuksia. Ei tällainen kovin nopeasti unohdu ihmisiltä. Se vaikuttaa varmasti edelleen haitallisesti keskustan kannatukseen.
Nettovarallisuuserot kasvoivat jyrkimmin Juha Sipilän hallituskauden aikana. Sipilän hallituksessa olivat mukana perussuomalaiset, sittemmin siniset, kokoomus ja keskusta.
Suuri osa keskustan entisistä äänestäjistä oli vaaleissa edelleen ärtymyksen ja turhautuneisuuden tilassa. Sipilän hallituskausi on vieläkin ihmisten mielissä.
Uuteen nousuun on mahdollisuudet, jos vanhat virheet ja aiheutetut mittavat haitat luvataan poistaa.
Alpo Jäppinen
Kotka
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/.