Matti Kuittinen:

Miksi maksuhäiriöt lisääntyvät?

Blogi

Kirjoitin joulukuussa Suomenmaan blogia osallisuudesta ja hyveellisestä elämästä. Jatkan taas samalla teemalla.

Kyselin tuolloin, kuuluuko hyveelliseen elämään vahvana elementtinä yhteiskunnallinen osallisuus ja koetaanko suomalainen hyvinvointiyhteiskunta valmiiksi tulleena, saavutettuna etuna ja itsestäänselvyytenä? 

Kyselen uudelleen mitä on hyveellinen elämä?

Tällä kertaa mietin samaa asiaa sosiaaliturvan näkökulmasta. Eikö yhteiskunnan ideaali ole aktiivinen ja työtä tekevä kansalainen, joka maksaa veroja ja kunnioittaa lakeja?

Mietin millä muotoa nykymuotoinen sosiaaliturvajärjestelmämme ohjaa yhteiskunnan toimintaa halumaamme suuntaan?

Vuoden 2020 lopussa maksuhäiriömerkintöjä oli yli 392 000 suomalaisella kuluttajalla, kertoi Asiakastieto tiedotteessaan.

Asiakastiedon tekemän tutkimuksen mukaan nyt maksuhäiriöttömistä suomalaisista yksi prosentti saa vuoden kuluessa maksuhäiriömerkinnän. 

Vaikea keksiä mitään tahoa mikä hyötyisi korkeasta maksuhäiriömerkintöjen määrästä.

Yksilötasolla maksuhäiriö aiheuttaa moninaisia ongelmia. Luotonsaanti vaikeutuu olennaisesti, luottokortti vaaditaan takaisin, ei voi tehdä osamaksusopimusta, vuokra-asunnon saanti vaikeutuu ja vuokranantajan yleensä edellyttämän kotivakuutuksen saanti vaikeutuu. 

Maksuhäiriö aiheuttaa moninaisia ongelmia.

Yhteiskunnallisesti ongelma on suuri. Se nivoutuu yhtäältä heikko-osaisuuden moniin muotoihin ja toisaalta kulutusluottojen vielä hetki sitten täysin vapaana rehottaneeseen tilaan.

Maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikojen lyhentäminen on lausuntokierroksella eduskunnassa.

Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto kiirehtii maksuhäiriörekisteriä koskevaa lainsäädäntöä siten, että henkilöt, jotka ovat suorittaneet maksuhäiriömerkinnän perusteena olleet maksut asianmukaisesti, tulisi poistaa rekisteristä kuukauden kuluttua maksun suorittamisesta.

Luin lausuntoja asiasta.

Suomen Pankki kertoi lausunnossaan velkaantumisen hillitsemiseksi voisi parantaa kansalaisten talousosaamista, oman talouden hallinnan edistämistä, talous- ja velkaneuvonnan saatavuuden parantaminen ja pikaluottojen valvonnan tehostaminen ja niiden ongelmiin puuttuminen.

Muutoin lausunnot veivät etäämmäksi hyveellisen elämän lähteiltä.

Myös Suomen Keskustanaisten järjestöllinen ja poliittinen ohjelma ovat lausuntokierroksella: Millainen on Sinun ihanne-Suomesi? Vastaako poliittisen ohjelman luonnos Sinun näkemystäsi unelmien yhteiskunnasta, keskustanaiset kysyivät. 

Keskustanaisten Karjalan piiri vastasi keskustanaisille:

”Suomalaisten luottamusta suomalaisen yhteiskunnan oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoisuuteen on pystytty parantamaan. Suomen sosiaaliturvaa on kehitetty ihmisten aktiivista omatoimisuutta tukevaan suuntaan. Sosiaaliturva kannustaa vahvasti työhön ja yrittäjyyteen. Vastikkeetonta rahaa terveille työkykyisille ei enää jaeta. Työelämä on muuttunut joustavammaksi ja se ottaa paremmin huomioon ihmisten yksilölliset erot ja elämäntilanteet. Osatyökykyisyys tai osa-aikaisen työn tekeminen ja teettäminen ovat yleistyneet.”

Kulutusluottojen korkokatot ja maksuhäiriömerkintöjen nopeampi poistaminen eivät poista todellisia syitä ongelmien taustalta.

Kulutusluotot korkoineen ja maksuhäiriömerkinnät eivät ole osa hyveellistä elämää. Hyveellistä elämää ei ole myöskään työkykyisten ja työikäisten ihmisten oleminen sosiaaliturvan varassa sukupolvesta toiseen, vaan se on heikko-osaisuuden periytymistä.

Turhan vastikkeeton ja kannustamaton sosiaaliturvajärjestelmämme saattaa luoda pohjaa heikko-osaisuuden periytymiselle, maksuhäiriömerkintöjen ja kulutusluottojen kasvulle.

Matti Kuittinen Matti Kuittinen on YTM ja keskustan Karjalan piirin toiminnanjohtaja.