Honkonen ja Paloniemi huolissaan lähikoulujen lakkauttamisista: "Heikentänyt koulutuksen tasa-arvoa"

Keskustan keskisuomalaiset kansanedustajat Petri Honkonen ja Aila Paloniemi ovat huolissaan kyläkoulujen lakkauttamisten vaikutuksesta lasten koulunkäyntiin.

Kansanedustajien mukaan monilla pienten koulujen lakkautuspäätöksillä on pidennetty huomattavasti lapsen koulumatkaa ja joidenkin lasten kohdalla matkoihin käytetty aika ylittää jo lain salliman kaksi ja puoli tuntia.

– Tuo aika on pois oppimisesta, levosta ja harrastuksista. Koulutuksen tasa-arvo ei kaikkialla Suomessa enää toteudu, Paloniemi ja Honkonen huomauttavat.

Kaksikko jätti kesäkuun alussa kirjallisen kysymyksen perusopetuksen kylä- ja lähikoulujen säilyttämisestä osana koulutusjärjestelmää.

Kysymyksessä pyydettiin vastausta siihen, onko olemassa suunnitelmia pienkoululisän palautukselle ja jollei, millä keinoin tuetaan lähikoulujen säilymistä.

– Suomesta on lakkautettu lähes puolet peruskouluista vuoden 1990 jälkeen. Koulujen lakkauttamistrendiä on osaltaan kiihdyttänyt eduskunnan vuonna 2006 tekemä päätös lopettaa kunnille maksettu pienkoululisä, Paloniemi ja Honkonen kertovat.

Kysymykseen vastanneen kunta-ja uudistusministeri Anu Vehviläisen mukaan pienkoululisä sopisi huonosti nykyiseen valtionosuusjärjestelmään.

Vehviläinen korostaa vastauksessaan, että päätös kunnan perusopetuksen kouluverkosta on aina kunnalla, jossa paikalliset päättäjät ratkaisevat, kuinka monessa koulussa opetusta järjestetään tai kuinka monta oppilasta edellytetään kuhunkin kouluun.

– Kuntien kouluverkkoa koskevissa ratkaisuissa on aina painotettava lapsen etua. Kouluverkkoa tulisi kehittää kunnissa niin, että koulutuksen laatu ja oppimistulokset voivat oppilaan kannalta parantua. Paikallisella päättäjällä on aina vastuu siitä, että laadukasta perusopetusta on saatavilla ja säädöksiä noudatetaan, ministeri toteaa.

Honkosen ja Paloniemen mukaan Suomessa voimassa olevan lainsäädäntö määrää, että lapsen etu ja oikeus on päätöksenteon valmistelussa ehdottomasti selvitettävä. 

Lapsen etu ja oikeus selvitetään monialaisella viranomaisyhteistyöllä tehtävällä lapsivaikutusten arvioinnilla.

Kansanedustajat viittaavat Itä-Suomen aluehallintoviraston opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtolan lausuntoon, jonka mukaan moniammatillisen yhteistyön puuttuminen selittää usein sen, miksi kustannusennusteet eivät toteudukaan tai miksi päätöksenteon seurauksena alkaa ilmetä ei-toivottuja seurauksia.

Kaksikko vaatiikin hallitusta ja kuntia yhteisiin talkoisiin yhdenvertaisten mahdollisuuksien turvaamiseksi kaikille perusopetuksen oppilaille.