Lapsiystävällinen Suomi
Politiikan tehtävä ei ole määrittää, mikä on hyvä perhe tai hyvä lapsiluku, vaan luoda edellytykset hyvälle perhe-elämälle ja olosuhteille toteuttaa toivottu lapsiluku.
Miksi kannattaa olla kiinnostunut syntyvyydestä, vanhenemisesta ja maahanmuutosta?
Vastaus on, että väestöpolitiikalla on suora yhteys talouspolitiikkaan. Pidot eivät parane, kun väki vähenee.
Vaikka emme perusta perhettä eläkejärjestelmän tukemiseksi, tosi asia on, että Suomi tarvitsee uuden sukupolven kannattelemaan nykyistä.
Lapsiystävällinen Suomi muodostuu lapsiperheiden arkea tukevista toimista ja suotuisasta asenneilmapiiristä.
Suomessa on toiminut vuosikymmeniä neuvolajärjestelmä, joka vaalii odottavien äitien ja vauvojen terveyttä.
Luonteva jatko käytännön tukitoimille ovat kuntiin parhaillaan jalkautuvat perhekeskukset, joissa perheet saavat psykofyysistä hyvinvointia tukevia palveluita yhden oven takaa.
Hyvinvoivat aikuiset ja lapset muodostavat hyvinvoivia perheitä.
Vaikuttavimpia ovat ennaltaehkäisevät toimet, ennen kuin ongelmat kasvavat vaikeasti ja kalliisti ratkaistaviksi.
Kouluterveydenhoitajat ovat tärkeitä henkilöitä lasten ja nuorten arjessa tunnistamassa mielenterveyspalvelujen tarvetta.
Lasten ja perheiden palveluista ei ole hyvä nipistää hoitajia rokotuksiin, kuten eri puolilla maatamme on nyt tehty.
Kuntien kannattaa on käyttöön lapsibudjetointi, josta voi tulla kunnalle vetovoimatekijä: ”Kunnassamme satsataan lapsiperheiden hyvinvointiin xx euroa.”
Tämä voi tarkoittaa erilaisia kuntalisiä lapsiperheille, ilta-aikaisia neuvolapalveluita tai päätöstä säilyttää koulut lähipalveluina.
Uskon, että tärkein tekijä lapsiystävällisen Suomen saavuttamiseksi on sellaisen asenneilmapiirin luominen, jossa jokainen lapsi olisi aidosti tervetullut.
Se, miten lapsiperhearjesta puhutaan ja miten siihen suhtaudutaan, vaikuttaa perheenperustamisiässä oleviin ihmisiin. Esimerkin voima on tutkitusti vahva.
Lapsirikkaan naapuruston on todettu kannustavan kasvattamaan myös omaa lapsilukua. Omat ministerimme ovat tiedostaneet tämän ja näyttävät esimerkillään, että vaativan työn ja perhe-elämän pystyy yhdistämään.
Uusi perhevapaauudistus pyrkii osaltaan kannustamaan perhemyönteiseen ilmapiiriin työelämässä.
Elämä lasten kanssa on rehellisesti sanottuna raskastakin välillä, mutta ani harva katuu lasten saamista.
Lapsi tuo sellaista iloa elämään, josta ei tiedä, ennen kuin on kokenut sen. Ja sekin on ihan ok, jos ei halua perhettä.
Teemme kuitenkin työtä sellaisen Suomen luomiseksi, jossa toiveet hyvästä lapsiluvusta täyttyisi jokaisen kohdalla.