Uusia kriisejä ja sotaväsymystä

Viime viikkojen uutisointi on ollut osoitus kriisien sävyttämästä maailman ajasta. Gazan alueen murheellisen tilanteen kärsijöinä ovat siviilit, ja riski taistelujen laajenemiseksi muuallekin Lähi-Itään on todellinen.

Bidenin vierailu Israeliin avannee avustusväyliä ihmisten perustarpeille kuten vedelle, ruoalle ja polttoaineille. Poisnukkuneen presidentti Ahtisaaren kaltaisia rauhanedistäjiä kaivattaisiin maailmalla kipeästi.

Turvallisuuden tunne järkkyi myös Brysselissä alkuviikosta. Ruotsalaisten Nato-vaikeudet kärjistyivät jihadistiseen surmatyöhön, jonka uhreiksi joutui kaksi ruotsalaista. Pelkkä kansalaisuus riitti surmien motivaatioksi.

Lisäksi Ruotsin ja Viron sekä Suomen ja Viron välisten merenalaisten kaapelien ja kaasuputkien vauriot muistuttavat, ettei turvallisuus ole Itämerenkään rannoilla itsestäänselvyys. Myös tilanne on tulenarkaa Euroopan lähialueilla, kuten Kosovon ja Serbian rajalla sekä Armenian ja Azerbaidžanin välillä Vuoristo-Karabahin alueella.

Kriisien, uhkien ja turvallisuusriskien sävyttämä maailmanpoliittinen tilanne on vienyt huomiota pois Ukrainasta. Samalla tuki Ukrainalle horjuu, eikä EU vaikuta enää niin yhtenäiseltä kuin se tähän asti on ollut.

Sodan juuttuminen asemasodaksi ei poista sitä todellisuutta, että Euroopassa käydään raakaa sotaa. Katseiden kääntäminen muualle ja tuen horjuminen pelaa Venäjän pussiin ja siihen Putin pyrkiikin sotaa pitkittämällä.

Israelin tapahtumat peittävät alleen muun muassa Venäjän juuri aloittaman hyökkäyksen Avdijivkassa, joka on kenties tämän vuoden merkittävin hyökkäysoperaatio.

Keskustelimme tällä viikolla täysistunnossa Venäjälle suunnattujen pakotteiden toimivuudesta ja niiden kiertämisestä.

Euroopan asettamat 11 pakotepakettia ovat olleet odotettua tehottomampia tai ainakin vaikutukset tulevat vasta viiveellä.

Eurooppalaiset ja venäläiset yritykset ovat löytäneet keinoja kiertää pakotteita niin, että luksustuotteita, öljyä ja jopa sotaan tarvittavaa teknologiaa valuu läpi rajojen. Tähän on puututtava ja katkaistava myös kolmansien maiden toimijoiden pakotteiden kiertäminen.

Venäjän ja Kiinan yhteistyö jatkuu vahvana ja se näkyy muun muassa maiden välisen kaupan vahvistumisena historiallisiin lukemiin.

EU:n tiukkaa linjaa haastaa Unkarin pääministeri Viktor Orbanin veljeily ja yhteisesiintymiset Venäjän presidentin kanssa Kiinan vierailulla sekä Puolan linjaukset tuen lopettamisesta.

Vaikka kriisit vievät huomiota muualle ja toimia niiden ehkäisemiseksi tarvitaan, ei EU eikä muu maailma voi ummistaa silmiään Ukrainan päivittäiseltä tuskalta sodan keskellä.

Nyt onkin hyvä muistaa hiljattain menehtyneen presidentti Martti Ahtisaaren ajatus, ”Uskon edelleen, että kaikki konfliktit ovat ratkaistavissa. Jos vain on poliittista tahtoa.”