Kovat ajat haastavat perinteisiä demokratioita
Ranskassa käydyissä parlamenttivaaleissa nähtiin yllätys, kun juuri presidentiksi jatkokaudelle valitun Emmanuel Macronin oma puolue menetti enemmistön. Tulos on poikkeuksellinen, sillä yleensä presidentin puolueella on ollut vankka tuki. Tulos tietää presidentille ja hänen mahdolliselle vähemmistöhallitukselleen vaikeita aikoja. Poliittisen kentän pirstaloituminen ja jakautuminen ääripäihin on osa laajempaa jatkumoa Euroopassa.
Vaalitulos osoittaa, miten ääni annetaan yhä useammin jotakin vastaan eikä jonkun puolesta. Ranskalaisten turhautuminen hintojen nousuun ja Macronin uudistuksiin aktivoi vastustajat uurnille ja jähmetti kannattajat kotiin – hinta bensapumpulla ratkaisi vaalit.
Talousvaikeudet vaativat kaikilta osallistumista ja tinkimistä omassa arjessa.
Hintojen nousu on sodan seurauksena nähtävissä kaikkialla. Viimeisimmän Eurobarometrin mukaan eurooppalaiset ovat valmiita Venäjän pakotteisiin, mutta suhtautuvat niihin vähemmän suopeasti, mikäli ne näkyvät elintarvikkeiden tai energian hinnannousuna. Suomalaisten keskuudessa hintojen nousu siedetään selvästi paremmin kuin muissa jäsenmaissa: 70 prosenttia suomalaisista olisi valmis energian ja ruoan hintojen nousuun pakotteiden takia, kun yleisesti eurooppalaisista vain 40 prosenttia on valmis kohtaamaan mahdolliset seuraukset.
Helppoja aikoja ei ainakaan heti ole tiedossa, kun sota pitkittyy ja hintojen nousun huippua ei ole vielä nähty. Hallitus joutuu syksyn budjettiriihessä vaikeiden talouspoliittisten kysymysten äärelle, etenkin nyt kun eduskuntavaalit lähestyvät ja paine vaalilupauksista kasvaa. Helppoja ja nopeita ratkaisuja nykyiseen talouskasvun hyytymiseen, inflaation kasvuun tai energian ja ruoan hinnan nousuun ei valitettavasti ole. Talousvaikeudet vaativat kaikilta osallistumista ja tinkimistä omassa arjessa.
Ranskan vaalit käänsivät jo valmiiksi velkaantunutta maata vasemmalle. Mikäli Ranskan talouskehitys alkaa sakata, näkyy se koko euroalueella. Ehdotuksille yhteisestä velanotosta ja EU:n toimivallan lisäämiselle talouspolitiikassa pitää sanoa tiukasti ei. Yhteistyötä voidaan sen sijaan rakentaa ulkopolitiikassa, jossa presidentillä on vahva mandaatti ja johon Ranskan sisäpoliittinen lukko vaikuttaa vähemmän.
Kovat ajat näkyvät nyt eri puolilla Eurooppaa vaalien tuloksissa; pirstaloitumista ja ääripäiden vahvistumista saatetaan nähdä myös kotimaan eduskuntavaaleissa. Ratkaiseeko mielialat bensapumpulla seuraavat vaalit Suomessa, vai yhdistävätkö vaikeat ajat suomalaisia, kuten ne tekivät Nato-kysymyksessä?