Ilmastopaketti haastaa hyvässä ja pahassa
Turussa kokoonnuttiin viime viikolla EU-asioiden äärelle jo perinteeksi muodostuneeseen Eurooppa-foorumiin. Aurajoen varrella kuultiin syviä mietteitä unionin tulevaisuudesta ja Suomen roolista Euroopan päättävissä pöydissä.
Vaikka EU-jäsenyys on tuonut mukanaan koetinkiviä elvytyspaketista pakolaiskriisiin, on unionin vaikutus talouskasvuun, työllisyyteen, rauhaan ja vakauteen yhä suomalaisten EU-myönteisyyden perusta.
Kansallista suhtautumista ja asemointia on rakennettava seuraavaksi EU:n historiallisen valtavaan ilmastopakettiin (Fit for 55).
Päästövähennyspaketti tulee haastamaan kilpailukykyämme sekä hyvässä että pahassa. Pitkät etäisyydet, harva asutus ja talviolosuhteet ovat suomalaisia erityispiirteitä ja herkkyyksiä, joista on pidettävä ääntä jatkuvasti, puhuttiin sitten maa- ja metsätaloudesta tai liikenteestä.
Toisaalta kiristyvät päästövähennystavoitteet luovat vahvat markkinat puhtaan teknologian sekä bio- ja kiertotalouden ratkaisuille, joissa suomalaiset ovat olleet tienraivaajia.
Poliittista kädenvääntöä tullaan näkemään luonnonvarojen kestävästä käytöstä, ja siitä mitkä raaka-aineet ja energialähteet tulkitaan ilmastoystävällisinä. Suomalaista osaamista ja tietämystä muun muassa kestävästä metsänhoidosta tarvitaan EU:ssa yhä enemmän. Jäsenmaiden oikeutta päättää metsäpolitiikasta itse on puolustettava jatkossakin voimakkaasti.
Liikennepolitiikassa Suomi voi hyötyä EU:n päästökaupan laajentumisesta sekä uusien autojen kiristyvistä päästöstandardeista. Näiden uudistusten avulla vähennetään tehokkaasti liikenteen päästöjä, ja tarve hankalille kansallisille päätöksille vähenee. Ilmailuun ehdotettu EU-tason sekoitevelvoite biopolttoaineille luo kasvua Suomeen.
Ilmastosyistä EU satsaa liikenneinvestoinneistaan leijonanosan ratahankkeisiin. Suomi on menestynyt kilpailussa EU:n väylävaroista aiempina vuosina verrattain heikosti. Taustalla on päättämättömyyttä ja strategisuuden puutetta ydintarpeistamme, ainaista itä–länsi-ottelua, josta tulisi päästä eteenpäin.
Euroopan parlamentin syyskausi on pyörähtänyt käyntiin. Ilmastotavoitteiden purku teoiksi ja konkreettiseksi lainsäädännöksi alkaa.