Energiatehokkuudesta iso lasku kunnille

EU:n uudesta energiatehokkuusdirektiivistä voi tulla Suomelle iso lasku ilman merkittäviä hyötyjä. Tehokas energiankäyttö ja hukkaenergian välttäminen on olennaista ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, mutta lainsäätäjien pöydällä oleva julkisia rakennuksia koskeva ehdotus sisältää merkittäviä ongelmia, jotka eivät edistä ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Komissio haluaa vuoteen 2050 täysin päästöttömän rakennuskannan, mikä on kannatettava tavoite.

Piru piilee kuitenkin ehdotuksen yksityiskohdissa, joissa on asetettu julkisille rakennuksille vuosittainen peruskorjausvaatimus. Näin jopa kolme prosenttia rakennuskannasta pitäisi vuosittain peruskorjata lähes nollaenergiarakennuksiksi.

Vaatimus koskisi yli 250 m2 lämmitettyjä rakennuksia. Ehdotus ei ota huomioon sitä, että meillä rakennusten energiatehokkuuden lähtötaso on jo korkea, koska tuplaikkunat ja hukkalämmön talteenotto ovat meille itsestäänselvyys.

Pakkosaneerausvelvoitteen kustannukset ovat valtavia. Kuntaliitto on tehnyt arvion 3,6 miljardin vuotuisesta investointilaskusta kunnille koko julkisen rakennuskannan korjaamisesta. Se tarkoittaisi 300 miljoonan euron menolisäystä kuntasektorin lopullisiin tilinpäätöksiin joka vuosi.

Summat ovat valtavia ja onkin lupa odottaa, että saavutetulla energiatehokkuudella säästettäisiin vastaava määrä energiaa ja rahaa. Näin valitettavasti ei kuitenkaan ole, sillä arviot saneerauksen jälkeisestä energiansäästöstä ovat noin 10–20 miljoonaa euroa vuodessa.

Merkittävä puute esityksessä on myös se, että rakennusten lämmityksen hiilidioksidipäästöjen vaikutukset jätetään kokonaan tarkastelun ulkopuolelle.

Tässä esityksessä ollaan päätymässä tilanteeseen, jossa päästöttömällä ydin- tai tuulivoimalla ja toisaalta runsaspäästöisellä kivihiilellä lämmitetty rakennus saavat saman kohtelun. Tämä sotii kaikkia niitä EU:n pyrkimyksiä vastaan, missä tavoitteena on kaikkien sektoreiden hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä.

Komissio on liikkeellä tasapäistämisen ja pakottamisen ottein. Huomiotta on jätetty paikalliset olosuhteet ja toimintaympäristö, jo tehdyt toimenpiteet, kiinteistöjen arvonmuutos sekä rakennusten tulevat käyttötarpeet.

Vaateissa samalle viivalle niputetaan Itä-Euroopan maiden energiatehokkuudeltaan heikoin rakennuskanta ja vastaava suomalainen julkinen rakentaminen.

Uudistuksessa on keskityttävä hukkalämmön ja päästöjen vähentämiseen ja jätettävä energiatehokkuustavoitteiden keinovalikoima jäsenvaltioiden päätettäväksi, kukin omista lähtökohdistaan. Näin saadaan parhaat tulokset ilmaston kannalta kustannustehokkaasti ilman julkisen talouden tarpeetonta kuormitusta.